Norjan valtionyhtiö Norsk Tipping on soittanut riskirajoja ylittäville asiakkailleen vuodesta 2015. Nyt käytännön tulokset on käyty läpi tieteellisesti: kun asiakas sai puhelun läpi asti, lähes puolet laski itse tappiorajaansa saman keskustelun aikana.
Tutkimus julkaistiin verkossa 9. heinäkuuta 2026 tiedelehdessä Psychology of Addictive Behaviors. Tutkijaryhmä analysoi 4 752 asiakkaan pelidataa vuosilta 2022-2024. Kyseessä ei ole laboratoriokoe vaan katsaus siihen, mitä tapahtuu, kun rahapeliyhtiö soittaa asiakkaalle oikeassa arjessa.
Melkein puolet laski tappiorajaa puhelun aikana
Vähintään yhteen kontaktiyritykseen vastasi 68,2 prosenttia valituista asiakkaista. Varsinainen huolikeskustelu saatiin läpi 57,3 prosentin kanssa. Näistä 2 718 keskustelusta 43,7 prosentissa asiakas laski tappiorajaansa. Lisäksi 12,6 prosenttia asetti itselleen pelikiellon ja 0,7 prosenttia otti määräaikaisen pelitauon.
Kolme viimeistä lukua koskevat vain niitä, jotka kävivät keskustelun loppuun asti, eivät koko 4 752 asiakkaan joukkoa.
Asiakkaat poimittiin puhelinlistalle varoitusmerkkien perusteella: ikään suhteutetut suuret tappiot, tuoreiden asiakkaiden nopeasti kasvavat tappiot sekä pelaajanseurantajärjestelmän antama korkea riskiluokitus. Mukaan otettiin myös ne, jotka olivat itse ottaneet yhteyttä asiakaspalveluun tai signaloineet ongelmasta yhtiön omalla työkalulla. Yhteyttä yritettiin enintään kolme kertaa, ja puhelun aikana asiakasta voitiin auttaa laskemaan rajoja, pitämään taukoa tai asettamaan pelikielto.
Vaikutus oli suurin, kun riski havaittiin ajoissa
Tutkijat vertasivat pelaamista kahdentoista viikon jaksoilla ennen ja jälkeen kontaktin. Koko otoksessa pelipäivien määrä, kokonaisvaihto, nettotappiot ja talletusten määrä laskivat. Selvimmin muuttuivat pelipäivien määrä ja häviöiden suuruus.
Ne asiakkaat, jotka laskivat tappiorajaansa puhelun aikana, vähensivät pelaamistaan enemmän kuin ne, jotka pitivät vanhan rajansa. Vahvimmin reagoivat nuoret suurpelaajat, tuoreet asiakkaat suurilla tappioilla sekä ne, joiden riskitaso oli juuri noussut.
Heikoimmin puhelu tehosi vanhempiin suurpelaajiin ja niihin, jotka oli luokiteltu korkean riskin pelaajiksi pitkän aikaa. Tutkijoiden johtopäätös on suora: vakiintuneet peliongelmat vaativat enemmän kuin yhden puhelun.
Tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää
Aineiston vahvuus on siinä, että se perustuu automaattisesti kirjautuvaan pelidataan eikä pelaajien omiin arvioihin. Analyysisuunnitelma rekisteröitiin ennakkoon.
Verrokkiryhmää, joka ei olisi saanut puhelua lainkaan, ei kuitenkaan ollut. Tutkimus siis osoittaa, että pelaaminen väheni kontaktin jälkeen, mutta se ei todista koko muutoksen johtuneen puheluista. Tutkijoilla ei myöskään ollut tietoa asiakkaiden pelaamisesta muilla sivustoilla, joten osa pelaamisesta on voinut yksinkertaisesti siirtyä muualle.
Tutkimuksen rahoitti Norsk Tipping. Tutkijoiden mukaan kirjallinen sopimus turvasi akateemisen riippumattomuuden ja yhtiön kommentointioikeus rajattiin luottamuksellisiin tietoihin ja asiavirheisiin.
Mitä tästä seuraa Suomelle
Suomessa asetelma on toinen. Lisenssimarkkina avautuu 1. heinäkuuta 2027, ja vastuullisuustyökalujen valvonta siirtyy Poliisihallitukselle. Norjan aineisto kertoo, millä ehdoilla proaktiivinen puhelu ylipäätään toimii: pelaajan pitää olla tunnistettuna järjestelmässä, jossa hänen tappioitaan seurataan.
Mannila pitää tulosta kiinnostavana mutta muistuttaa sen rajoista. Huolipuhelu on halpa ja ilmeisen tehokas työkalu, mutta se toimii vain siellä, missä pelaaja on kirjautunut valvottuun järjestelmään. Suomessa iso osa riskipelaajista pelaa mustassa markkinassa, jossa kenellekään ei soiteta. Siksi kanavointi on aina se ensimmäinen vastuullisuustyökalu, ja ilman sitä hienoimmatkin haittatyökalut koskevat vain osaa pelaajista.
Mannila huomauttaa myös rahoituksesta: tutkimuksen maksoi monopoliyhtiö itse, joten sitä ei kannata lukea puheenvuorona monopolin puolesta. Tutkimuksen oma johtopäätös on rajatumpi eikä vertaa monopolia lisenssimarkkinaan. Se kertoo, että kohdennettu kontakti vähentää pelaamista erityisesti silloin, kun riski havaitaan ajoissa.