Suomen julkista taloutta on vahvistettava 8-11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Uuden talousajattelun keskus ehdottaa ratkaisuksi yli 8 miljardin euron veronkiristyksiä menoleikkausten sijaan.
Pääekonomisti Otto Kyyrösen mukaan veronkorotukset leikkaisivat talouskasvua vähemmän kuin säästötoimet. Suomen 42 prosentin koronaisveroaste nousisi entisestään.
Yli 8 miljardin veronkiristykset
Uuden talousajattelun keskuksen raportti ehdottaa yli 8 miljardin euron veronkiristyksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Raportin on laatinut keskuksen pääekonomisti Otto Kyyrönen, joka suosittelee finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämien sopeutustoimien koostuvan pääosin veronkorotuksista menoleikkausten sijaan. Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän alustava tavoite on toki 8–11 miljardin euron julkisen talouden vahvistaminen vuoteen 2031 mennessä.
Ehdotettu veronkiristysten määrä ylittää näin ollen 8 miljardia euroa. Se vastaa merkittävää osuutta Suomen julkisen talouden vahvistamistarpeesta.
Verot voittavat leikkaukset
Suomen julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän tavoitteiden mukaisesti. Uuden talousajattelun keskus kyseenalaistaa nykyisten laskelmien riittävyyden ja korostaa menoleikkausten negatiivisia vaikutuksia kokonaiskysyntään.
Raportti väittää, että finanssipoliittisten sääntöjen perustana olevissa laskelmissa ei oteta realistisesti huomioon kielteisiä kerroinvaikutuksia, joita julkisiin menoihin kohdistuvilla leikkauksilla on kokonaiskysyntään. Kyyrönen katsoo veronkorotusten leikkaavan vähemmän talouskasvua kuin menosäästöt. Hänen käyttämänsä oletus laskelmissa on, että veronkorotusten kielteiset kasvuvaikutukset ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tutkimuksissa keskimäärin on havaittu ja ne menevät ohi kolmessa vuodessa.
Suomen kokonaisveroaste on kyllä jo nyt 42 prosenttia. Näkemys eroaa merkittävästi valtavirran ajattelusta julkisen talouden sopeutuksista, jossa painopiste on perinteisesti ollut menoleikkauksissa veronkorotusten sijaan.
Uuden talousajattelun keskuksen raportin veroesitystä voi pitää hyvin poikkeuksellisena Suomessa käydyssä ekonomistikeskustelussa. Toiminnanjohtaja Lauri Holapan mukaan raportissa lähdetään siitä, että yleisellä tasolla leikkauksilla on selkeästi verotoimia suurempi kysyntää heikentävä vaikutus. Perustelut ovat kiistanalaiset.
Raportti perustuu näkemykseen, että menoleikkaukset heikentävät kysyntää enemmän kuin veronkorotukset. Kyyrösen oletuksen mukaan veronkorotusten kielteiset kasvuvaikutukset menevät ohi kolmessa vuodessa. Keskus ehdottaa käytännössä konkreettisia toimenpiteitä Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi perinteisen leikkauspolitiikan sijaan.
Lähestymistapa haastaa valtavirran näkemykset julkisen talouden sopeutuksista. Yli 8 miljardin euron veronkorotukset saattavat kuitenkin hyydyttää talouskasvua merkittävästi.
Lähde: Uusi Suomi. Artikkelia on muokattu Voitto.netin toimituksessa.