Iltalehden selvitys näyttää, että Veikkauksen rahapeliautomaatit keskittyvät matalan tulotason alueille. Lapissa koneita on lähes kaksi tuhatta asukasta kohden, Pohjanmaalla alle yksi. Veikkaus kiistää yhteyden tulotasoon, mutta käyttää itse asiakasvirtoja sijoittelunsa mittarina. Poliisihallitus valvoo monopolia, ja katseet kääntyvät nyt myös valvojaan.
Itä-Helsinki kärjessä, arvoalueet listan ulkopuolella
Iltalehden listaamalla 50 automaattirikkaimman alueen listalla Turun keskusta on kärjessä 67 automaatilla ja Joensuun keskusta toisena 62 koneella. Kolmantena ovat Helsingin Kontula ja Mellunmäki yhteensä 52 automaatilla. Helsingin arvoalueita Punavuorta tai Eiraa ei listalla näy lainkaan.
Tilastokeskuksen mukaan Kontulan keskitulo on noin 23 500 euroa vuodessa, kun Eirassa vastaava luku on 48 000 euroa. Ero on yli kaksinkertainen, ja se näkyy myös koneiden sijoittelussa. Veikkauksen aineiston mukaan Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 7 800 pelikonetta.
Lapissa kaksi konetta jokaista tuhatta asukasta
Maakuntatasolla ero on jyrkkä. Lapissa peliautomaatteja on lähes kaksi tuhatta asukasta kohden, mikä on koko maan korkein taso. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo seuraavat perässä hieman alemmilla mutta edelleen korkeilla lukemilla. Pohjanmaalla määrä jää selvästi alle yhden koneen tuhatta asukasta kohden.
Pohjanmaan keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ovat noin 31 000 euroa vuodessa. Vuoden 2023 tilastojen mukaan Pohjanmaan tulot ovat noin 6 000 euroa korkeammat kuin Lapissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2024 tutkimus on todennut, että rahapeliautomaattien hajasijoittaminen on erityisen haitallista peliongelmaisille ja että koneisiin hävitään eniten rahaa huono-osaisimmilla alueilla. Seura raportoi vastaavasta yhteydestä jo vuonna 2018.
Veikkaus kiistää, mittarit korreloivat
Veikkauksen kasinopeleistä, raaputusarvoista ja pelisaleista vastaava johtaja Sina Hentunen kiistää sijoittelun perustuvan alueiden tulotasoon.
Hentusen mukaan sijoitteluun vaikuttavat liiketoimintapaikan soveltuvuus, valvottavuus, vastuullisen pelaamisen edellytykset sekä asiointivirrat. Käytännössä nämä mittarit korreloivat vahvasti alueen sosioekonomisen aseman kanssa: köyhemmillä alueilla käydään ostoksilla lähikaupassa ja kioskilla useammin, ja siellä pelataan enemmän. Yhtiö arvioi automaattiverkostoaan jatkuvasti ja huomioi myös vuonna 2027 voimaan tulevan uuden rahapelilain, joka avaa markkinan kilpailulle heinäkuussa.
Ongelmat siirtyneet verkkoon, katseet Poliisihallitukseen
Vuonna 2023 noin 2,5 miljoonaa suomalaista pelasi rahapelejä, kun vuonna 2019 pelaajia oli lähes 80 prosenttia väestöstä. Peliongelmat ovat kuitenkin siirtyneet yhä enemmän digitaalisiin kanaviin, ja fyysisten automaattien osuus ongelmien aiheuttajana on Veikkauksen mukaan pienentynyt vuodesta 2018 lähtien. Noin joka viidennellä suomalaisella on läheinen, jolla on ollut ongelmallista rahapelaamista.
Monopoli päättyy heinäkuussa 2027, ja tähän saakka Poliisihallitus valvoo Veikkauksen toimintaa. Kysymys automaattien alueellisesta sijoittelusta ei ole uusi, mutta se nostaa esiin myös valvonnan roolin: onko monopolin sijoittelupolitiikkaa arvioitu riittävällä painolla suhteessa asetettuihin haittojen ehkäisyn tavoitteisiin.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila muistuttaa, että kyseessä ei ole varsinaisesti mikään uusi uutinen: aiheesta on kirjoitettu ja julkisuudessa keskusteltu jo aiemmin. Veikkaus tietysti kiistää tulokset, vaikka käyttää itsekin korreloivaa mittaristoa - kiistää voi aina, mutta totuus on se, että köyhemmälle kansanosalle tarjotaan runsaammin pelejä.
Syykin on kaikkien tiedossa: he pelaavat enemmän. Poliisihallitus valvoo Veikkausta, ja Mannilan mukaan katseet on nyt syytä suunnata myös siihen suuntaan.
Lähteet: