Kreikka toteutti merkittävän verouudistuksen 1.7.2026 alkaen, kun online-kasinoiden ja pokerin voittojen verotusta kiristettiin tuntuvasti. Uudessa mallissa 100-500 euron voitto-osuudesta pidätetään 20 prosenttia ja yli 500 euron ylittävistä summista peräti 30 prosenttia. Enintään 100 euron suuruiset voitot säilyvät edelleen verovapaina pelaajille.
Muutos kohdistuu pelaajan saamiin voittoihin istunto- tai pelikertakohtaisesti, eikä se siten rasita suoraan operaattorin liikevaihtoa. Hallituksen perustelu ratkaisulle on puhtaasti fiskaalinen eli valtion tulojen kasvattamiseen tähtäävä. Se on selkeä linjaus.
Uutisraportti kertoo tilanteesta, jossa verotulot ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Veronkorotuksen jälkeen pelaajavoitoista pidätetyt verot nousivat Kreikan peliviranomaisen EEEP:n tilastojen mukaan vuoden 2026 tammi-elokuussa 27,3 prosenttia.
Kyseinen kehitys tarkoittaa yhteensä 369,4 miljoonaa euroa valtion kassaan. Luku tukee arviota nopeasti kasvavista tuloista lyhyellä aikavälillä. Se ei kuitenkaan yksin takaa, että tuotto säilyisi korkeana pitkään. Harmaan markkinan vaikutus voi alkaa näkyä viiveellä.
Kreikka korotti kasinovoittojen veron 30 prosenttiin
Kreikka nosti 1. heinäkuuta 2026 nettikasinovoittojen verotusta kahdessa portaassa. Yli 500 euron voitoista pidätetään nyt 30 prosenttia, aiemmin 20 prosenttia. Pienempiä 100-500 euron voittoja verotetaan 20 prosentilla aiemman 15 prosentin sijaan. Alle sadan euron voitot ovat edelleen verovapaita. Valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis ilmoitti 23. maaliskuuta, että toimenpide kasvattaa julkisia tuloja 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Korotus kohdistuu nimenomaan slotteihin ja pokeriin, sillä urheiluvedonlyönti ja valtion OPAP:n pelit jätettiin muutoksen ulkopuolelle. Verokertymä kasvoi jo ennen heinäkuun kiristystä. Luku kattaa vain kahdeksan kuukautta, joten korotuksen täysi vaikutus näkyy vasta vuoden 2027 tilastoissa. Pelaajien reaktiot verotukseen vaikuttavat suoraan markkinan kehitykseen.
Hallitus laskee sataan miljoonaan lisätuloa
Valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis perusteli päätöstä suoraan julkisen talouden tarpeella. Vuonna 2025 Kreikan valtio keräsi rahapelaamisesta yhteensä 1,17 miljardia euroa, josta online-pelaamisen osuus oli 737 miljoonaa. Koko markkinan pelikate tammi-elokuussa 2026 oli 2,06 miljardia euroa. Pierrakakis varoitti lokakuun alussa, että laiton rahapelaaminen vie rahaa valtiolta ja heikentää sääntöjä noudattavien yritysten toimintaedellytyksiä.
Hän puhui sääntelyviranomaiselle 6. lokakuuta ja korosti, että harmaat markkinat uhkaavat sekä budjettia että lisensoitujen toimijoiden kilpailukykyä. Valvontaa on siksi kiristetty rinnakkain veronkorotuksen kanssa. Valtio pyrkii turvaamaan veropohjan tiukalla kontrollilla. Uudet säädökset asettavat kovat vaatimukset operaattoreille.
Vankeustuomiot ja miljoonasakot vastapainona veronkorotuksille
Kreikka koventaa samalla otteita laitonta markkinaa vastaan. Sääntelyviranomainen EEEP rekrytoi lisää asiantuntijoita ja ottaa käyttöön kovat rangaistukset. Maksimisakko laitonta rahapeliä koskevasta rikkomuksesta on kaksi miljoonaa euroa. Laiton markkinointi on kriminalisoitu laajasti. Rangaistukset ulottuvat vaikuttajiin, kumppanuusmarkkinoijiin ja mainosverkostoihin.
Vankeustuomiot ovat mahdollisia vakavissa tapauksissa, mikä tekee Kreikan lähestymistavan yhden Euroopan tiukimmista. Verotulot on korvamerkitty julkisten palveluiden ja kotitalouksien tukemiseen. Hallitus perustelee korotuksia sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja energiakustannusten nousun kompensoinnilla. Suomi avaa lisenssinsä heinäkuussa 2027, ja voittojen verotus on yksi avoimista kysymyksistä.
Suomen lisenssimalli ja verotuksen erot
Suomen uusi lisenssimalli avaa online-vedonlyönnin ja -kasinopelit kilpailulle 1.7.2027. Lisensoitujen toimijoiden ja Veikkauksen rahapeliveron on tarkoitus olla 22 prosenttia tuotosta eli GGR:stä. Ero Kreikkaan on olennainen, sillä Suomessa verotus kohdistuu ensisijaisesti operaattorin pelikatteen tuottoon. Kreikan muutos taas iskee suoraan pelaajan saamiin voittoihin.
Ensimmäisessä tapauksessa harmaan markkinan riski liittyy tarjonnan saatavuuteen. Toisessa mallissa myös pelaajan nettotuotto heikkenee merkittävästi. Suomessa rahapelien markkinointi ja järjestäminen ilman lupaa on kielletty. Kesäkuun 2027 loppuun asti valvonnasta vastaa Poliisihallitus, minkä jälkeen tehtävä siirtyy uudelle valvonviranomaiselle.
Kanavointiaste ja sääntelyn haasteet
Taustalla on sama eurooppalainen jännite kuin Suomessa. Verotuottoja haetaan lisensoidusta toiminnasta, mutta liian raskas sääntely voi ohjata pelaajia luvattomille sivustoille. Kreikan malli tarjoaa varoittavan esimerkin, jossa nopeat tulot voivat kääntyä pitkän aikavälin tappioksi. Pelaajien siirtyminen harmaille markkinoille on todellinen uhka.
Pystyykö Suomi rakentamaan järjestelmän, joka maksimoi verotulot mutta pitää kanavointiasteen korkeana? Kreikan kokemukset osoittavat, että pelaajien reaktiot ovat herkkiä. Lisensoitu markkina menettää vetoaan, jos tuote heikkenee veron vuoksi. Tämä on kriittinen kysymys tulevassa sääntelyssä.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila kommentoi: "Kreikan viesti on aika selvä - kun pelaajan tuote heikkenee verolla, lisensoitu markkina menettää vetoaan ja harmaa markkina kiittää. Kanavointi ratkaisee, eikä sitä rakenneta rankaisemalla pelaajaa tai tekemällä laillisesta vaihtoehdosta huonompaa. Jos Suomessa aletaan edes horjua verovapauden suunnasta, kannattaa katsoa tarkkaan mitä muualla tapahtuu - muuten sama lasku tulee tännekin."
Kyriakos Pierrakakis joutuu seuraamaan tarkasti, pysyykö verokertymä kasvusuunnassa myös jatkossa. Tilastot näyttävät nyt hyvältä. Seuraavat vuodet ratkaisevat.