Ruotsin pelialan toimialajärjestö BOS julkaisi marraskuussa 2025 raportin, jonka laati ekonomisti Ola Nevander. Se käsittelee ongelmapelaamisen kehitystä Ruotsissa 2000-luvulla. Raportti pohjautuu Folkhälsomyndighetenin Swelogs-väestötutkimukseen ja kattaa yli 20 vuoden ajanjakson.
Kansainvälisellä PGSI-mittarilla mitattu ongelmapelaajien osuus aikuisväestöstä on pudonnut 2,2 prosentista 1,3 prosenttiin vuosien 2008/2009 ja 2021 välillä. Tämä tarkoittaa noin 57 000 ihmistä vähemmän – reilun kolmanneksen pudotusta.
Kehitys on tapahtunut samaan aikaan, kun Ruotsin rahapelimarkkinat ovat kasvaneet. Vuoden 2018 lisenssijärjestelmän käyttöönoton jälkeen pelimainonta on yleistynyt, tuotevalikoima laajentunut ja mobiilipelaaminen mahdollistanut pelaamisen ympäri vuorokauden. Silti pelihaitat ovat vähentyneet.
Raportin mukaan yksinkertainen oletus siitä, että tarjonnan kasvu ja lisääntynyt altistuminen johtaisivat automaattisesti ongelmapelaamiseen, ei saa tukea ruotsalaisesta datasta. Taustalla vaikuttavat sosiaalisen käyttäytymisen muutokset, kasvanut mielenterveystietoisuus ja kehittyvä sääntelykehys.
Tutkimus korostaa kanavoinnin merkitystä. Kun pelaajat pysyvät säännellyllä markkinalla, kuluttajansuojatyökalut toimivat. Näitä ovat esimerkiksi huolenpitovelvoite, itsepoissulku, talletusrajat ja datapohjainen seuranta. Jos pelaajat siirtyvät lisensoimattomille operaattoreille, nämä suojamekanismit jäävät heidän ulottumattomiinsa.
Ongelmapelaaminen ei ole lisääntynyt, vaan se on vähentynyt jo yli vuosikymmenen ajan. Tulos haastaa sen, mitä monet uskovat pelihaitoista. Se on vastoin oletuksia, joita jopa alan sisällä toimivat ihmiset pitävät totuutena. Mutta luvut ovat selvät.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Ruotsin kehitys tarjoaa vertailupohjaa Suomelle, jossa valmistellaan rahapelimarkkinan avaamista lisenssijärjestelmälle vuoden 2027 alusta. Hallituksen esitys sisältää vastaavia kuluttajansuojamekanismeja, kuten talletusrajat, itsepoissulkujärjestelmän ja operaattoreiden huolenpitovelvoitteen. Suomi tiukentaa otettaan: Peli- ja vedonlyöntidata suoraan viranomaisille.
Ruotsin kokemus viittaa siihen, että hyvin suunniteltu lisenssijärjestelmä ja tehokas kanavointi voivat hillitä pelihaittoja. Toisaalta Riksrevisionenin helmikuussa 2026 julkaisema tarkastusraportti (RiR 2026:1) kritisoi Ruotsin valtion toimia riittämättömiksi erityisesti lasten ja nuorten peliongelmien osalta – pelkkä markkinasääntely ei siis riitä.
Suomessa on seurattava tarkkaan, miten kanavointi toteutuu käytännössä ja riittävätkö suunnitellut suojamekanismit uudessa markkinatilanteessa.
Ruotsin malli ja suomalaisen pelaajan verotus
Ruotsin tilanne vahvistaa, että lisensointi ja valvonta voivat vähentää pelihaittoja markkinoiden kasvaessa, mikä on relevanttia Suomen tulevan pelilisenssijärjestelmän kannalta. Suomalaisille pelaajille tämä ei suoraan muuta verovapautta EU/ETA-alueen lisensoiduissa pelipaikoissa, mutta se voi vaikuttaa pelitarjonnan laatuun ja mainonnan määrään kotimarkkinoilla. Verotus on tärkeä osa rahapelaamisen sääntelyä.