Ruotsin veronkorotus vie 200 miljoonaa hevosurheilulta - Suomen 2027-malli samalla tiellä Ruotsin hallitus nosti peliveron 18 prosentista 22 prosenttiin kesällä 2024, mikä toi ATG:lle 200 miljoonan kruunun lisälaskun vuosittain. Varat, jotka aiemmin menivät suoraan palkintoihin ja kasvatustukiin, valuvat nyt valtion kassaan.
ATG:n toimitusjohtaja Hasse Skarplöth tiivistää ongelman ytimen: "Kun sääntelyn noudattamisen kustannukset nousevat, hevosurheilulle suunnattava ylijäämä pienenee." Asiasta kertoi ensimmäisenä Di. Suomi suunnittelee samaa 22 prosentin GGR-veroa vuoden 2027 lisenssimalliin.
Ekosysteemi kärsii hallituksen tavoitteesta
Muutos iskee suoraan ATG:n kykyyn rahoittaa hevosurheilua, sillä vero maksetaan bruttopelituotosta ennen kuin voittovaroja voidaan tulouttaa hevosalalle. Sääntelykustannusten kasvu syö voittovaroja entisestään. Hallinnolliset kulut nousevat. Veronkorotuksen ohella kiristynyt sääntely ja valvonta vähentävät yhtiön liikkumavaraa tukea hevosalaa.
Kanavointiaste vaarantuu samalla, sillä liian korkea vero ajaa pelaajat lisensoimattomille markkinoille. Laillisen pelialan tuotot vähenevät. Verotason asettaminen pelkän valtion kassanäkökulman mukaan voi tuhota koko ekosysteemin rahoituspohjan.
ATG:n markkinaosuus tekee iskusta voimakkaan
ATG:n markkinaosuus hevospeleissä on 70 prosenttia, joten muutos heijastuu voimakkaasti länsinaapurin hevosalan rahoituspohjaan. Hallitus tavoitteli viiden prosentin lisäystä verotuloihin, mutta vaikutus ekosysteemiin on dramaattisesti suurempi. Rahoituskriisi uhkaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joita hevosala ylläpitää Ruotsissa.
Hevosala työllistää maaseudulla merkittävästi, ja neljän prosenttiyksikön nousu heikentää kaikkien toimijoiden kannattavuutta. Kun palkintotasot laskevat, kasvattajat ja talliyritykset menettävät tuloja. Investoinnit hevosiin vähenevät.
Rahoituksen kestävyys puntarissa
Suomen vuoden 2027 lisenssimallissa rahoitus on irrotettava pelituotoista kestävästi. Ruotsin malli osoittaa, että pelkkä prosenttiosuus pelituotoista on haavoittuva poliittisille veropäätöksille. Kun valtio nostaa veroa, hevosalan rahoitus kutistuu automaattisesti - riippumatta siitä, kuinka hyvin pelit menestyvät markkinoilla.
Suomessa siirrytään EU-tyyppiseen lisenssimalliin, jossa Veikkauksen monopoli päättyy online-vedonlyönnissä ja kasinopeleissä 1.7.2027. Uusi rahapelilaki luo erilliset B2C- ja B2B-lisenssit markkinoille. Veikkaus jaetaan kahteen yhtiöön, joista toinen hoitaa monopolia ja toinen kilpailee vapaasti.
Suomen hybridimalli ja lisenssiuudistus
Suomi on viimeinen EU-maa, joka luopuu online-monopolistaan. Muutos heijastaa EU:n kilpailuoikeuden painetta kohti avoimempia markkinoita. Valtio säilyttää silti kontrollin lotossa ja tietyissä maapeleissä. Syntyvä hybridimalli on kriittinen hevosurheilun tulevaisuudelle.
Verotaso ja jakomekanismit ratkaisevat, miten hyvinvointijärjestelmän rahoitus kestää siirtymän. Kilpailulliseen online-sektoriin suunniteltu veromalli perustuu GGR-veroon reilun 22 prosentin tasolla. Tasapainon löytäminen verotulojen ja alan elinvoiman välillä on välttämätöntä.
Ruotsin lisenssimarkkina avautui 2019
Ruotsin lisenssimarkkina avautui vuonna 2019. Viiden vuoden aikana hevosalan rahoitus on laskenut naapurimaassa arviolta 30 prosenttia. Valtio valitsi mallin, jossa hevosala joutuu ontumaan eteenpäin. ATG joutuu kilpailemaan globaalien yhtiöiden kanssa ilman suojaa.
Kansainvälisillä toimijoilla ei ole velvollisuutta tukea paikallista urheilua. Epävarmuus on jo johtanut investointien vähentymiseen raviradoilla. Kasvatustoiminta kärsii myös rahoitusvajeesta. Suomen on asetettava verotaso niin, ettei se toista naapurin virhettä.
Sääntely ja valvonta uudessa mallissa
Suomeen perustetaan uusi valvontaviranomainen valvomaan tulevaa lisenssijärjestelmää. Viranomaisen tehtävänä on seurata sekä B2C- että B2B-lisenssinhaltijoiden toimintaa. Sääntelyllä pyritään varmistamaan markkinoiden reiluus ja kuluttajansuoja. Ruotsissa kiristynyt sääntely on lisännyt hallinnollisia kuluja operaattoreille.
Nämä kustannukset ovat pois hevosurheilulle jaettavasta ylijäämästä. Suomen hybridimalli yrittää yhdistää monopolin turvan ja kilpailun tehokkuuden. Onnistuminen riippuu siitä, miten verotulot ohjataan takaisin hevosalalle.
Kanavointiasteen merkitys korostuu
Suomen on vältettävä tilanne, jossa verotus ajaa pelaajat lisensoimattomille sivustoille. Kanavointiasteen säilyttäminen on elintärkeää. Suomi siirtyy lisenssijärjestelmään vuonna 2027, ja Ruotsin data on nyt pöydällä päättäjiä varten. Länsinaapurissa ATG joutuu kilpailemaan globaalien yhtiöiden kanssa, joilla ei ole velvollisuutta tukea kansallista hevosurheilua.
Kilpailu kansainvälisten toimijoiden kanssa kiristyy, ja samaan aikaan yhtiön liikkumavara hevosalan tukemiseen kapenee. Väärin mitoitettu vero ajaa pelaajat harmaille markkinoille.
Investoinnit ja rahoituspohja vaakalaudalla
Epävarmuus tulevasta rahoituksesta on jo vähentänyt investointeja raviradoilla ja kasvatustoiminnassa. Jos Veikkauksen hevospelien tuotto laskee vastaavasti, hevosalan rahoituspohja voi romahtaa yhtä nopeasti kuin Ruotsissa. Kysymys kuuluu: oppiiko Suomi naapurin virheistä, vai toistetaanko sama 200 miljoonan vajeen kaava täälläkin?
Hasse Skarplöth ja ATG joutuvat nyt sopeuttamaan toimintaansa 22 prosentin verotasoon, joka leikkaa hevosurheilun tukea pysyvästi. Suomen on syytä analysoida nämä vaikutukset tarkasti ennen kuin lakia aletaan kirjoittaa lopulliseen muotoon.
Kanavointi ratkaisee tulevaisuuden
Veikkauksen jakama rahoitus hevosurheiluun riippuu suoraan siitä, kuinka moni pelaaja pysyy laillisilla markkinoilla. Jos tuote heikkenee ja rahaa valuu ohi järjestelmän, hevosala jää katsomaan perävaloja. Sama riski on Suomessa, jos 2027 mallissa unohdetaan se ainoa oikeasti tärkeä asia eli kanavointi.
Suomessa asia pitäisi ymmärtää jo ennen kuin lakia aletaan korjata jälkikäteen. Peli on kovaa ja vaatii tarkkuutta. Ruotsin kokemus tarjoaa karua dataa siitä, mitä tapahtuu kun verotaso asetetaan väärin.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila kommentoi: "Ruotsi on hyvä muistutus siitä, että lisenssimalli ei itsessään rahoita mitään, jos kanavointi alkaa vuotaa ja sääntely kiristyy väärästä päästä. Jos tuote heikkenee ja rahaa valuu ohi järjestelmän, hevosala jää katsomaan perävaloja - sama riski on Suomessa, jos 2027 mallissa unohdetaan se ainoa oikeasti tärkeä asia eli kanavointi. Suomessa tämä pitäisi ymmärtää jo ennen kuin lakia aletaan korjata jälkikäteen."