Suomen siirtymä lisenssijärjestelmään lähestyy nopeasti. Viranomaiset ovat toistaneet, että uusi malli on sääntöperusteinen, tiiviisti valvottu ja tehokkaasti täytäntöönpantu. Viesti markkinalle on tarkoitettu yksinkertaiseksi: noudata sääntöjä tai kanna seuraukset.
Hippos ATG:n compliance-johtaja Antti Koivula esittää igamingexpress.comissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kysymyksen, joka on uudistuksen kannalta epämukava. Miten uskottavaa valvonta voi olla, jos se toimija, jonka pitäisi olla järjestelmän mallioppilas, on toistuvasti koetellut ja kiertänyt sääntöjä, jotka sen omistaja on itse laatinut.
Markkinointirajat ja lasten suojelu
Koivulan mukaan markkinointisäännöt ovat kaikkein selkein esimerkki. Hän kiinnittää huomiota siihen, miten monopolitoimija on omassa raportoinnissaan kehystänyt Poliisihallituksen kirjalliset selvityspyynnöt osaksi tavanomaista viranomaisviestintää, vaikka selvityspyynnöt annetaan osana hallinnollista menettelyä, jossa arvioidaan onko lakia rikottu.
Toinen esimerkki koskee alaikäisten suojelua. Vuoden 2024 lopulla suomalaiset tiedotusvälineet kertoivat Poliisihallituksen puuttuneen monopolin televisiomarkkinointiin, koska rahapelimainontaa oli sijoitettu alaikäisille suunnattujen ohjelmien yhteyteen. Yksi esimerkki oli lapsiperheiden suosima animaatioelokuva Rikhard-haikara.
Kolmas esimerkki liittyy haavoittuvien pelaajien asemaan. Koivula viittaa toimittajien selvityksiin, joiden mukaan monopolin fyysiset raha-automaatit ovat edelleen suhteettoman keskittyneitä pienituloisille alueille. Sama havainto on dokumentoitu jo vuodesta 2018.
Automaatit eivät ole erillisissä pelisaleissa vaan ruokakaupoissa, kioskeissa, ravintoloissa ja huoltoasemilla, joissa ne toimivat samalla pysyvänä rahapelimainoksena niin aikuisille kuin lapsille. Voimassa olevan lain ensisijainen tavoite ja monopolin erityisaseman peruste on kuitenkin pelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.
Kilpailuoikeus ja luotettavuusarvio
Koivula muistuttaa myös EU:n kilpailuoikeuden lähtökohdasta. Kun yritys menettää lakisääteisen monopolinsa markkinan avautuessa, se ei saa käyttää aiemmasta monopolista saatuja etuja aseman suojaamiseen uudessa kilpailutilanteessa. Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on vireillä selvitys siitä, onko monopolitoimija käyttänyt asemaansa väärin juuri tällä tavalla.
Lisenssisäännöt lisäävät oman kerroksensa. Uudessa kehikossa rahapeliyhtiötä, joka on saanut kahden viime vuoden aikana ja syyskuun 2024 jälkeen kieltopäätöksen lainvastaisesta markkinoinnista, ei pidetä luotettavana hakijana eikä sille tulisi myöntää lisenssiä. Monopolitoimija sai tällaisen kieltopäätöksen marraskuussa 2024, ja se liittyi juuri lastenelokuvan yhteydessä esitettyyn mainontaan.
Päällisin puolin tämän pitäisi olla vakava ongelma lisenssin kannalta. Koivulan mukaan kysymys näyttää käytännössä väistyvän, koska luotettavuusarvio tehdään hakuvaiheessa oikeushenkilökohtaisesti. Hakemuksen jättäminen toisen konserniyhtiön nimissä ohittaa esteen.
Arvat lahjaksi vain monopolille
Koivula nostaa esiin myös lainvalmistelun. Lakiesitys, joka palauttaisi monopolitoimijalle mahdollisuuden antaa arpoja lahjaksi, etenee hänen mukaansa huomattavaa vauhtia. Mahdollisuus poistettiin vain vähän aikaa sitten vastuullisuusperusteilla. Ainoa esitetty peruste muutokselle on monopolin pelikatteen kasvattaminen, vaikka Poliisihallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, tutkijat ja haittoja ehkäisevät järjestöt ovat esittäneet huolia.
Samaa oikeutta ei ole tarkoitus ulottaa muihin pelityyppeihin eikä siten kilpailijoihin.
Koivulan johtopäätös on, että uudet toimijat eivät perehdy pelkkään lainsäädäntöön vaan myös siihen, miten sitä sovelletaan. Jos historia osoittaa, että sääntöjä voi venyttää, seuraukset voi kestää ja rakenteellisia porsaanreikiä voi käyttää silloin kun se on kätevää, markkinalle välittyy hyvin toisenlainen viesti kuin viranomaiset ovat tarkoittaneet.
Kanavointi ratkaisee lopputuloksen
Suomen lisenssimarkkina alkaa 1.7.2027, ja järjestelmän onnistumista mitataan käytännössä kanavointiasteella eli sillä, kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu luvallisilla sivustoilla. Jos valvonnan uskottavuus rakoilee tai säännöt kohtelevat toimijoita eri tavoin, tavoitteen saavuttaminen vaikeutuu.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila pitää Koivulan havaintoa olennaisena. Mannilan mukaan uudet toimijat eivät lue vain lakia, vaan myös sitä miten lakia on käytännössä sovellettu. Jos monopoli on saanut venyttää markkinointirajoja ja kiertää luotettavuusarvion vaihtamalla yhtiötä, siitä opitaan.
Mannila huomauttaa, että valvonnan uskottavuus ratkaistaan sillä miten isoimpaan toimijaan suhtaudutaan, ei sillä mitä lakitekstissä lukee. Jos säännöt ovat epäsymmetriset, kanavointi kärsii, koska pelaaja äänestää jaloillaan.