Ruotsin rahapelimarkkina jatkoi kasvuaan - nettipelaaminen hallitsee Spelinspektionenin julkaiseman raportin mukaan Ruotsin rahapelimarkkinan kokonaisliikevaihto ylsi 7,4 miljardiin Ruotsin kruunuun vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Kasvu oli 5,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Nettipelaamisen tuotot nousivat lähes viiteen miljardiin kruunuun, yli seitsemän prosentin kasvulla. Nettipelaamisen osuus koko rahapelimarkkinasta on nyt 67 prosenttia. Valtion lottojen ja peliautomaattien liikevaihto elpyi hieman alkuvuodesta. Alan rakennemuutos näkyy selvimmin kivijalkakasinoissa.
Valtionyhtiö Svenska Spelin Casino Cosmopol -ketjun viimeinenkin kasino Tukholmassa suljettiin keväällä 2025. Ruotsin valtio luopui kyseisestä lisenssityypistä kokonaan vuoden 2026 alusta lähtien. Fyysisten pelipaikkojen kysyntä ei ole raportin mukaan koskaan toipunut koronaa edeltävälle tasolle.
Kasinopelaajat seuraa tilannetta tarkasti. Ennen kuin Ruotsi siirtyi lisenssijärjestelmään vuonna 2019, alle puolet nettipelaamisesta tapahtui luvallisilla toimijoilla. Nykyään vastaava luku on 84 prosenttia.
Tavoite on 90 prosenttia.
Lisensoimattomien toimijoiden tarjonta on edelleen laajasti saatavilla. Kuluttajien ohjaaminen luvallisiin palveluihin ja laittomaan tarjontaan puuttuminen ovat keskeisiä haasteita. Pelaamisen pysyminen valvotun toiminnan piirissä on tärkeää myös vastuullisen pelaamisen näkökulmasta.
Keskitetty peliestorekisteri Spelpaus estää pelaamisen kaikilla lisensoiduilla kasinoilla samaan aikaan. Lisensoimattomat kasinot ovat tosin edelleen saatavilla peliongelmaiselle. Viranomaiset puuttuvat tähän aktiivisesti.
Mitä Suomi voi oppia länsinaapurilta
Ruotsin tilanne antaa arvokasta oppia Suomelle, joka on siirtymässä lisenssijärjestelmään vuonna 2027. Digitaalinen pelaaminen on tullut jäädäkseen.
Veikkauksen peliautomaatit eivät riitä turvaamaan valtion tuloja tulevaisuudessa. Suomen kannattaa varmistaa sääntelyllään, että sen lisenssi on rahapelioperaattoreille riittävän joustava ja houkutteleva verotuksen ja valvonnan kannalta. Valtion etu on saada mahdollisimman monet operaattorit Suomen lisenssin alaisiksi.
Näin kerätään veroeurot valtion kassaan ja vältetään pelaajien lipuminen valvotun toiminnan ulkopuolelle.
Pelkkä uusi toimintamalli ei estä rajojen ulkopuolella tapahtuvaa pelaamista. Riittävät valvontaresurssit ja tehokkaat keinot, kuten maksuestot, pitävät pelaajavirrat oikeassa suunnassa. Länsinaapurin kokemukset osoittavat, että pelkkä tekninen esto ei riitä, vaan markkinan on oltava aidosti kilpailukykyinen.
Suomen on löydettävä tasapaino tiukan sääntelyn ja kaupallisen houkuttelevuuden välillä, jotta pelaajat eivät hakeudu ulkomaisille sivustoille. Markkinan houkuttelevuus ratkaisee kanavoinnin onnistumisen.
Pohjoismainen vertailu ja kanavointi
Tanska ja Norja tarjoavat Ruotsin ohella tärkeitä vertailukohtia Suomen tulevalle mallille. Tanskassa kanavointiaste on pysynyt 90 prosentin tuntumassa, koska maa säänteli kaikki keskeiset online-pelimuodot varhain. Norja taas on pyrkinyt vahvistamaan yksinoikeusjärjestelmäänsä tiukoilla maksuestoilla.
Suomen nykyinen kanavointiaste on vain noin 50 prosenttia. Se vastaa Ruotsin tilannetta ennen vuoden 2019 suurta reformia. Eurooppalainen data tukee ajatusta, että avoin lisenssijärjestelmä houkuttelee pelaajia tehokkaimmin.
Iso-Britannia on saavuttanut korkean tason yhdistämällä houkuttelevan tarjonnan ja tiukan valvonnan. Pelkkä kielto ei yleensä toimi digitaalisessa ympäristössä. Suomi tavoittelee vastaavaa kehitystä vuodesta 2027 alkaen. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa pelaajat tuntevat olonsa turvalliseksi ja jossa pelihaittoja voidaan seurata tehokkaasti.
Pohjoismainen yhteistyö voi tarjota uusia työkaluja rajat ylittävän laittoman pelaamisen torjuntaan. Spelinspektionen raportoi seuraavat luvut loppuvuodesta 2026.
Nettipelaaminen hallitsee Ruotsin rahapelimarkkinaa
Lisensoimattomat toimijat käyttävät hyväkseen hakukoneoptimointia ja sosiaalisen median vaikuttajia. Ruotsin viranomainen Spelinspektionen on joutunut reagoimaan tähän estämällä maksujenvälitystä laittomille sivustoille. Mainonnan rajoitukset ovat toinen tapa ohjata kuluttajia luvallisten palveluiden pariin.
Jos laillinen mainonta on liian rajoitettua, pelaajat eivät löydä turvallisia vaihtoehtoja. Tasapaino on kriittinen kanavoinnin onnistumiselle. Luvallisten toimijoiden on pystyttävä kilpailemaan pelikokemuksella. Jos sääntely on liian raskasta, pelaajat siirtyvät harmaalle alueelle.
Maksuestot ja sivustojen sulkemiset ovat välttämättömiä työkaluja tässä taistelussa. Suomi valmistelee parhaillaan omia työkalujaan näiden haasteiden selättämiseksi. Valvontaviranomaisilla on oltava riittävät resurssit puuttua nopeasti uusiin ilmiöihin. Digitaalinen markkina muuttuu nopeasti, ja sääntelyn on pysyttävä perässä. Pelaajien suojeleminen on ensisijainen tavoite, mutta se ei saa johtaa markkinan täydelliseen sulkeutumiseen.
Suomi tarvitsee houkuttelevan lisenssimallin
Rahapelimarkkinan kasvu perustuu nykyään lähes täysin digitaalisiin palveluihin. Kivijalkakasinoiden sulkeminen Tukholmassa vuonna 2025 merkitsi yhden aikakauden päättymistä. Kuluttajat haluavat pelata ajasta ja paikasta riippumatta. Kehitys korostaa verkon valvonnan merkitystä entisestään.
Suomen on huomioitava rakennemuutos omassa lainsäädännössään. Vuoden 2026 toinen neljännes osoitti, että 67 prosenttia Ruotsin markkinasta on netissä. Suuntaus on pysyvä ja voimistuva. Suomen hallitusohjelman mukainen siirtymä lisenssimalliin vuonna 2027 vastaa tähän kysyntään.
Onnistuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja nopeaa reagointia markkinoiden muutoksiin. Kasinopelaajat.com tiimi jatkaa rahapelilain uudistuksen tarkkailemista ja raportointia. Ruotsin kokemus osoittaa, että pelkkä lisenssijärjestelmä ei riitä ilman houkuttelevaa verotusta. Valtion on luotava järjestelmä, joka on kilpailukykyinen alusta alkaen. Pelaajat vaativat laatua.
Kanavointiaste nousi mutta laiton peli pysyy
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila kommentoi: "Ruotsi on Suomelle hyödyllinen peili siksi, että siellä nähdään jo mitä tapahtuu, kun sääntely kiristyy mutta pelaajavirta alkaa vuotaa. Jos RTP-erot ja markkinan ohjaus näkyvät pelaajien käyttäytymisessä Ruotsissa, sama logiikka toimii myös täällä - pelaaja ei katoa, vaan siirtyy." Ruotsin kokemukset osoittavat, että pelkkä lisenssi ei riitä, jos laittomat sivustot tarjoavat parempia ehtoja.
Kolme tärkeintä asiaa ovat kanavointi, tehokas valvonta ja kuluttajansuoja.
Suomen laki on korjattava heti seuraavan hallituskauden alussa. Digitaalinen murros muuttaa kaiken, ja valtion on sopeuduttava. Vanhat mallit eivät toimi. Uusi laki on mahdollisuus, ja se on hyödynnettävä. Pelaajien etu on tärkein. Turvallisuus on taattava, ja markkinan on oltava avoin. Kilpailu parantaa laatua, kun valvonta tuo turvaa.
Valvontekeinot ja markkinoinnin rajoitukset
Viranomaisten on pystyttävä valvomaan markkinointia tehokkaasti, jotta kuluttajat eivät altistu harhaanjohtavalle mainonnalle. Ruotsissa on huomattu, että liian tiukat rajoitukset voivat kääntyä itseään vastaan, jos lisensoidut toimijat eivät saa näkyvyyttä.
Suomen tulevassa mallissa on löydettävä kultainen keskitie. Markkinoinnin on oltava vastuullista mutta riittävää. Mainonnan on oltava selkeästi tunnistettavissa ja sen on sisällettävä tietoa pelihaitoista. Samalla on varmistettava, että lisensoimattomat toimijat eivät pääse markkinoimaan palveluitaan suomalaisille kuluttajille.
Valvonta vaatii resursseja. Viranomaisten on oltava askeleen edellä teknisessä kehityksessä. Vain näin voidaan taata turvallinen peliympäristö kaikille. Markkinan valvonta on jatkuvaa työtä. Peliympäristön turvallisuus on keskiössä. Suomi voi onnistua tässä. Oppia on saatavilla, ja naapurimaat näyttävät suunnan. Viimeksi päivitetty: 3.9.2026.