Rahapika-arpojen lahja- ja lunastusmalli nousi esiin juuri ennen 2027-uudistusta
Sisäministeriön 20.4.2026 julkaistu esiselvitys avaa vaihtoehtoja rahapika-arpojen voittojen lunastamisen muuttamiseen, vaikka uusi rahapelilaki tulee voimaan jo 1.7.2027. Suomen lähestyvän uudistuksen kannalta olennainen kysymys onkin, miksi puhtaasti rajattua yksityiskohtaa ylipäätään valmistellaan kesken historiallisen monopolimurroksen.
Esiselvitys julkaistiin keskellä siirtymää kohti vuoden 2027 rahapelilakia
Jukka Tukia on laatinut sisäministeriön esiselvityshankkeen (SM002:00/2026) raportin, joka julkaistiin 20. huhtikuuta 2026. Valmistelun kohde keskittyy kapeasti rahapika-arpojen yksityiskohtiin, vaikka koko suomalainen rahapelijärjestelmä on muuttumassa perinpohjaisesti. Ajoitus ja suppea kärki herättävät kummastusta nimenomaan Suomen 2027-uudistuksen rinnalla, sillä uusi rahapelilaki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2027.
Nykytila perustuu tunnistautumiseen myös raaputusarvoissa
Arpajaislain 14 §:n mukainen tunnistautumisvelvollisuus on koskenut 1.1.2024 alkaen kaikkia raaputusarpoja. Tämä säännös estää voiton lunastamisen suoraan muulle henkilölle kuin ostajalle, mikä luo perustan sille, miksi aihe on nyt nostettu oman selvityksensä keskiöön. Kyseinen sääntelykehys kytkeytyy olennaisesti myös 1.7.2027 voimaan tulevaan rahapelilakiin.
Laaja asiantuntijakuuleminen toi mukaan viranomaiset, tutkimuksen ja toimijat
Hankkeen aikana toteutettiin kattava asiantuntijakuuleminen. Viranomaispuolelta näkemyksensä antoivat valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Poliisihallitus sekä Verohallinto. Tutkimus- ja järjestökenttää edustivat vuorostaan Helsingin yliopiston CEACG-yksikkö, A-klinikkasäätiö, EHYT ry ja Peluuri. Suorista toimijoista kuultiin Veikkaus Oy:tä ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaa haittariskien ja haittojen arviointiryhmää.
Pohjoismaiset verrokit poikkeavat Suomen nykylinjasta
Suomen tiukka linja eroaa naapurimaista. Ruotsi, Norja ja Tanska sallivat rahapika-arvan ostamisen täysin ilman tunnistautumista. Näissä samoissa maissa voiton saakin varsin joustavasti lunastaa kokonaan eri henkilö kuin kyseisen arvan ostaja. Tämä vertailu antaakin konkreettisen taustan sen arvioimiseen, miten Suomen valitsemat linjaukset asemoituvat suhteessa muihin juuri ennen vuoden 2027 uudistusta.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila: tykillä ammutaan kärpästä
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila kiinnittää huomiota esiselvityksen hankkivan tahon ajoitukseen suhteessa käynnissä olevaan monopolimurrokseen. Hän liittää aiheen suoraan laajempaan tavoitteeseen, jossa taistelussa asiakkaista vaaditaan riittävää kanavointiastetta.
Tukia on sinänsä tehnyt laadukasta työtä, mutta poliitikkojen pitäisi katsoa peiliin kun tällaisia esiselvityksiä tilataan kesken historiallisen suuren monopolimurroksen