Siirry pääsisältöön
Takaisin uutisiin
Regulaatio

Opinnäytetyö: rahapelilisenssit voisivat tuoda yli 100 miljoonaa euroa verotuloja

Rahapelilisenssit voisivat tuoda Suomelle yli 100 miljoonaa euroa verotuloja, arvioi Juha Korpela tuoreessa opinnäytetyössään. Tulos ei kuitenkaan ole varma: se riippuu erityisesti siitä, saapuvatko suuret peliyhtiöt Suomeen ja ohjautuuko pelaaminen lisensoituihin palveluihin.

Lukuaika: 3 min
Tarkistanut Sampo Mannila

Päätoimittaja on validoinut faktat, lähteet ja kieliasun ennen julkaisua. Lue toimitusprosessi.

Suomen rahapeliuudistus voi tuoda valtiolle yli 100 miljoonaa euroa uusia verotuloja, mutta vain jos kansainväliset peliyhtiöt sitoutuvat lisenssimarkkinaan. Näin arvioi Juha Korpela opinnäytetyössään Rahapelilakiuudistuksen vaikutus Suomen talouteen.

Kyse ei ole virallisesta talousennusteesta vaan laadulliseen aineistoon ja asiantuntijahaastatteluihin perustuvasta arviosta. Korpela tarkasteli aiempaa tutkimusta, lakitekstejä ja haastatteli Veikkauksen viestintäpäällikkö Tomi Auremaata sekä Helsingin yliopiston rahapelitutkijaa Janne Nikkistä.

Opinnäytetyö on luettavissa verkossa. Sen keskeinen johtopäätös on ehdollinen: merkittävät verotulot edellyttävät, että suuret toimijat hakevat lupaa, pitävät sen ja saavat suomalaiset pelaajat siirtymään valvottuihin palveluihin.

Menetelmän vuoksi tuloksia ei pidä lukea tilastollisena ennusteena. Haastattelut ja aiempi kirjallisuus auttavat hahmottamaan uudistuksen mahdollisia vaikutuksia, mutta ne eivät mittaa tulevaa verokertymää. Opinnäytetyön arvot syntyvät oletuksista toimijoiden määrästä, pelaajien siirtymisestä ja markkinan kehittymisestä.

Tämä erottelu on olennainen, kun lukuja verrataan hallinnon omiin tavoitteisiin. Skenaario kertoo, millaisissa olosuhteissa tietty tulos olisi mahdollinen. Se ei takaa, että kyseiset olosuhteet toteutuvat.

Kolme skenaariota verotuloista ja kanavoinnista

Korpelan optimistisessa skenaariossa Suomeen tulisi yli 30 lisensoitua toimijaa. Kanavointiaste ylittäisi 80 prosenttia ja peliverot ylittäisivät 150 miljoonaa euroa vuodessa ilman Veikkauksen maksamia veroja.

Keskimmäisessä skenaariossa kanavointiaste olisi noin 70 prosenttia ja verotulot noin 100 miljoonaa euroa. Pessimistisessä vaihtoehdossa kanavointi jäisi noin 60 prosenttiin. Tällöin Korpelan mukaan pelihaitoista aiheutuvat kustannukset voisivat ylittää uudistuksesta saatavan verohyödyn.

Luvut ovat opinnäytetyön skenaarioita, eivät mitattuja tuloksia. Ne kuitenkin osoittavat, miksi pelkkä lupien myöntäminen ei riitä. Rahapelilaki 2027 -oppaassa taustoitettu kilpailun avaaminen heinäkuussa 2027 muuttaa markkinaa vasta, kun pelaajat todella valitsevat lisensoidut vaihtoehdot.

Korpela arvioi uudistuksen luovan myös yli 100 uutta työpaikkaa. Mainonnan kasvu voisi tukea lisäksi satoja työpaikkoja muun muassa markkinoinnin ja sisällöntuotannon tehtävissä. Nämä ovat tekijän arvioita eivätkä jo syntyneitä työpaikkoja.

Veikkauksen asema on jo heikentynyt verkossa

Opinnäytetyössä lainatun markkinadatan mukaan Veikkauksen osuus koko rahapelimarkkinasta oli vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla noin 48 prosenttia. Digitaalisessa pelaamisessa osuus oli noin 36 prosenttia.

Luvut kertovat uudistuksen lähtökohdasta: huomattava osa verkkopelaamisesta tapahtuu jo Veikkauksen ulkopuolella. Lisenssijärjestelmä yrittää saada tämän kysynnän suomalaisen valvonnan, verotuksen ja vastuullisuussääntöjen piiriin sen sijaan, että se olettaisi kysynnän katoavan.

Samalla uudistus lisää mainontaa ja näkyvyyttä. Siksi verotulojen ja työpaikkojen rinnalla on arvioitava myös pelihaittoja. Korkeampi kanavointiaste voi parantaa valvontaa vain, jos luvanvaraiset palvelut ovat pelaajille aidosti kilpailukykyisiä.

Myös lisensoimattoman markkinan reagointi vaikuttaa lopputulokseen. Jos osa pelaajista pysyy valvonnan ulkopuolella, sekä verotulot että haittojen hallinta jäävät tavoitteesta. Siksi kanavointiaste on skenaarioissa yhtä keskeinen muuttuja kuin lupien määrä.

Lupamäärä ei yksin kerro uudistuksen onnistumisesta

Voitto.netin iGaming-asiantuntija Sampo Mannila pitää opinnäytetyön ehdollista lähestymistapaa perusteltuna.

"Tutkimuksen vahvin viesti ei ole mikään yksittäinen euromäärä vaan se, että lisenssimallin arvo mitataan vasta vuosien kuluessa. Jos suuret yhtiöt tulevat Suomeen, mutta pelaajat jäävät lisenssien ulkopuolelle, valtio ei saa odottamaansa verokertymää eikä valvonta parane.

Siksi ensi heinäkuun lupamäärä on vain alkutilanne. Tärkeämpää on seurata, ketkä ovat markkinoilla kahden tai kolmen vuoden kuluttua ja miten pelaaminen jakautuu lisensoitujen ja lisensoimattomien palvelujen välillä.", Mannila sanoo.

Mannilan mukaan myös työpaikka-arviot kannattaa tulkita varovasti. Osa uusista tehtävistä voi syntyä peliyhtiöille, mutta osa mainonnan ja teknologian työstä voi olla olemassa olevan toiminnan siirtymistä uusille toimijoille.

Uudistuksen taloudellinen tulos selviää vasta käytännön verotiedoista ja pelaajien käyttäytymisestä. Sitä ennen opinnäytetyön skenaariot tarjoavat hyvän viitekehyksen seurattavaksi: lupien määrä, kanavointiaste, verotulot ja haitat on tarkasteltava yhdessä.

Lähde:

Juha Korpelan opinnäytetyö

Artikkelia on muokattu Voitto.netin toimituksessa.

Jaa:
Oliko artikkeli hyödyllinen?

Aiheeseen liittyvät artikkelit