Laittomat rahapelioperaattorit hallitsevat jo 27 prosenttia Euroopan markkinoista. Lähes 100 alan toimijaa on varoittanut Euroopan komissiota kasvavasta ongelmasta.
Verkkopetokset hyödyntävät tunnettuja rahapelibrändejä johtaakseen kuluttajat harhaan. Tekoäly ja automaatio tekevät petoksista entistä hienostuneempia.
Verkkopetosten aalto kiihtyi
Verkkopetokset ovat nopeimmin kasvavia järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, ja ne hyödyntävät automaatiota ja tekoälyä. Euroopan komissio käynnisti tammikuussa todistuspyynnön verkkopetosten torjumiseksi.
Petosjärjestelmät hyödyntävät yhä enemmän automaatiota ja tekoälyä, mikä kiihdyttää niiden leviämistä. Luvut ovat hälyttäviä.
27 prosenttia Euroopan online-rahapelien bruttotuotosta tulee laittomilta toimijoilta – yhteensä 18 miljardia euroa 66 miljardin euron markkinoista. Isossa-Britanniassa mustan pörssin rahapelaaminen kasvoi 522 prosenttia vuosina 2021-2024.
Petokset kohdistuvat kuluttajiin väärennettyjen verkkotunnusten ja mobiilisovellusten kautta, jotka näyttävät laillisilta. "EU:n ulkopuolella toimivien offshore-operaattoreiden aiheuttamat riskit lisäävät kuluttajariskiä väittämällä virheellisesti omaavansa EU-maiden myöntämiä rahapelilisenssejä", sanoo EGBA:n lakiasiainjohtaja Ekaterina Hartmann.
Brändit petosvälineenä
Rikolliset käyttävät tunnettuja rahapelibrändejä houkutellakseen kuluttajia väärennetyille sivustoille ja sovelluksiin.
Tietojenkalastelukampanjat ja brändin väärentäminen ovat yleisiä taktiikoita, jotka eivät rajoitu yhteen markkinaan vaan toimivat kansainvälisesti koordinoidusti.
Alankomaissa laittomien markkinoiden arvioitu koko nousee 1,25 miljardiin euroon vuosittain. Ruotsissa 15 prosenttia online-rahapelitoiminnasta tuli viime vuonna lisensoimattomista lähteistä, tuottaen 280 miljoonan euron tulot. Ruotsissa ongelmapelaaminen väheni kolmanneksella – lisääntynyt tarjonta ei kiihdyttänyt haittoja.
Rahojen menetyksen jälkeen kuluttajilla ei usein ole merkityksellisiä oikeussuojakeinoja. Laittomilla markkinoilla rahanpesun torjunnan valvonta on usein puutteellista tai epäjohdonmukaista.
Uhrit jäävät käytännössä ilman korvausta. Petokset edistävät samalla rahanpesua ja muuta rikollisuutta säänneltyjen markkinoiden ulkopuolella.
Miljardien verotulojen menetys
Sääntelemättömän online-rahapelitoiminnan osuus Euroopan markkinoista nousi vuosina 2023-2024 27 prosenttiin. Mustan pörssin rahapelaaminen heikentää säänneltyjen markkinoiden asemaa ja aiheuttaa valtavia verotulojen menetyksiä. Veikkauksen monopoli päättyy 1.7.2027 – 70% suomalaisista pelaa rahapelejä.
Ranskan laittoman segmentin arvioitu koko on 1,5 miljardia euroa vuosittain. European Casino Association tukee komission aloitetta ja arvioi, että ongelman ratkaiseminen voisi palauttaa noin 20 miljardia euroa vuotuisia verotuloja EU-maille.
Petosten raportoinnissa on epäjohdonmukaisuuksia eri lainkäyttöalueilla, mikä hidastaa reagointia ja heikentää tehokkuutta.
Yhtenäisen lähestymistavan puute vaikeuttaa petosten torjuntaa kansainvälisesti.
Laittoman rahapelaamisen torjunnalla olisi käytännössä merkittäviä taloudellisia hyötyjä EU-maille. Lähes 100 vastausta komission todistuspyyntöön kertoo alan huolesta.
Arvioitu 20 miljardin euron vuotuinen verotulojen menetys EU-maille tekee asiasta myös poliittisen prioriteetin.
Voivatko säännellyt markkinat kilpailla toimijoita vastaan, jotka kiertävät sekä verot että kuluttajansuojan?