Peluurin vuoden 2025 vuosiraportti maalaa karun kuvan: rahapeliongelma ei ole enää pelkkä rahapeliongelma. Avunhakijoilla esiintyy yhä useammin myös muuta riskihakuisuutta — pakonomaista netinkäyttöä, syömisen hallinnan ongelmia, pakonomaista ostamista ja entistä useammin myös kryptotreidausta tai osakekauppaa.
Vuonna 2025 Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin tuli 1 775 oikeaa rahapeliongelmaa koskevaa yhteydenottoa. Eri palveluihin osallistui yhteensä noin 4 000 henkilöä, ja Peli poikki -ohjelman kävi loppuun 267 pelaajaa.
Nuoret miehet edelleen suurin avunhakijaryhmä
Avunhakijoiden profiili pysyi tuttuna. Pelaajista, joiden sukupuoli selvisi, 77 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia alle 35-vuotiaita. Peli poikki -ohjelmaan hakeneista 71 prosenttia oli miehiä ja pelaajien keski-ikä oli 34 vuotta.
Verkko on pelaamisen pääkanava. Auttavaan puhelimeen ja chattiin yhteyttä ottaneista 95 prosenttia pelasi pääasiassa netissä, ja Peli poikki -ohjelmaan hakeneista kaikki ilmoittivat vähintään yhden netissä pelattavan pelin aiheuttaneen ongelmia. Eniten ongelmia aiheuttivat netin raha-automaattipelit (85 % Peli poikki -hakijoista), netin kasinopelit sekä netissä tapahtuva vedonlyönti.
Velat ovat raskaita ja ongelmat pitkiä
Apua haetaan usein vasta, kun ongelma on jo äitynyt vakavaksi.
Velkaantumisluvut ovat järisyttäviä:
- 77 % Peli poikki -hakijoista ilmoitti pelaamiseen liittyvää velkaa
- Velkaisista 60 prosentilla velkaa oli yli 10 000 euroa
Haitat eivät jää euroihin. Yhteyttä ottaneista pelaajista 91 prosenttia kertoi pelaamisen heikentäneen psyykkistä hyvinvointia ja 28 prosenttia raportoi itsetuhoisia ajatuksia.
Rinnakkaiset haitat: krypto, osakekauppa, pakonomainen netinkäyttö
Raportin kiinnostavin uusi havainto liittyy niin sanottuun muuhun ongelmia aiheuttavaan käyttäytymiseen. Peli poikki -ohjelmaan hakeneilta kysytään myös rinnakkaisista riippuvuuden kaltaisista ilmiöistä, ja luvut ovat nousseet jokaisessa kategoriassa kolmen viime vuoden aikana.
| Ilmiö | 2023 | 2024 | 2025 |
|---|---|---|---|
| Netinkäyttö | 43 % | 45 % | 49 % |
| Syömisen hallinta | 27 % | 25 % | 31 % |
| Mobiilipelit | 16 % | 20 % | 25 % |
| Pakonomainen seksikäyttäytyminen | 4 % | 5 % | 9 % |
| Osakekauppa ja/tai kryptotreidaus | 2 % | 3 % | 7 % |
Kryptoissa ja osakekaupassa raportoitujen ongelmien osuus on yli kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Peluuri toteaa, että samoilla mekanismeilla — jatkuvalla saatavuudella, nopeilla palkinnoilla ja mobiilin kautta lähes rajattomalla pelaamisella — toimivat ympäristöt vetävät puoleensa samoja ihmisiä.
Läheisten kuorma kasvaa
Yhteydenottajista 79 prosenttia oli naisia. Yleisimmin yhteyttä otti vanhempi (41 %) tai puoliso (36 %).
Läheiset kertoivat etenkin huolesta ja jatkuvasta ongelman miettimisestä (74 %), stressistä (49 %) ja epäluottamuksesta (42 %). Pelaamisen kerrottiin heikentäneen läheisen psyykkistä hyvinvointia 83 prosentissa tapauksista. Hälyttävä yksityiskohta: 21 prosenttia läheisistä raportoi pelaajan henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Voitto.netin Sampo Mannila: ongelma ei katoa sääntelyä viilaamalla
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila huomauttaa, että Peluurin luvut on syytä lukea rauhassa läpi ennen ensi heinäkuun lisenssiuudistusta.
Tämä raportti pitäisi olla pakollista luettavaa jokaiselle kansanedustajalle, joka kuvittelee että rahapelihaitat ratkaistaan pelkästään lainsäädäntöä kiristämällä. Ongelma on jo siirtynyt rahapelien ulkopuolelle — kryptoihin, osakkeisiin, pakonomaiseen netinkäyttöön. Sitä ei korjata yhden toimialan markkinointia rajoittamalla.
Mannilan mukaan etenkin kryptotreidauksen nousu rinnakkaiseksi haitaksi kertoo siitä, että impulsiivisen riskinoton koti on tänään mobiilissa, ei kivijalkakasinolla.
Kun seitsemän prosenttia Peli poikki -hakijoista ilmoittaa ongelmista kryptojen tai osakekaupan kanssa, ja luku on yli kolminkertaistunut kahdessa vuodessa, kyse ei ole reunailmiöstä. Suomalainen pelihaittakeskustelu on kymmenen vuotta jäljessä.
Mannila pitää erityisen huolestuttavana sitä, että lähes puolella avunhakijoista ongelma on ehtinyt jatkua yli seitsemän vuotta ennen kuin apua haetaan.
Kun keskimäärin hakija on velkaantunut viisinumeroisesti ja kantanut ongelmaa puoli työuraa, kysymys ei ole vain peliyhtiöiden vastuusta. Kysymys on siitä, miksi terveydenhuolto, työnantajat ja pankit eivät tunnista näitä ihmisiä paljon aikaisemmin.
Mannila muistuttaa, että 1.7.2027 voimaan astuva lisenssijärjestelmä tuo Suomeen ensi kertaa pakollisen pelitilien tunnistautumisen ja keskitetyn estorekisterin — mutta nuo työkalut auttavat vain niitä, jotka jo tunnistavat itsensä ongelmapelaajiksi.