Jalkapallon MM-kisat käynnistyivät viime viikolla Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Suomalaisilla työpaikoilla on perinteisesti pyöritetty ryhmäveikkauksia, joissa arvuutellaan ottelujen lopputuloksia ja mestaria, mutta osallistumismaksulla ja rahapalkinnolla höystetty leikki on Iltalehden mukaan laitonta toimintaa.
Poliisi pyytää kansalaisilmoituksia
Poliisihallituksen ylitarkastaja Johanna Kultalahti kertoo Iltalehdelle, että viranomainen on riippuvainen ilmiannoista valvoessaan työpaikkaveikkauksia.
Mikäli tällainen toiminta tulee esimerkiksi kansalaisilmoituksen kautta viranomaisen tietoon, voidaan asiasta tehdä tutkintapyyntö poliisille, jos epäillään, että tapauksessa täyttyvät rahapelirikoksen tunnusmerkit." - Johanna Kultalahti, Poliisihallitus
Kultalahden mukaan rahapelin toimeenpanon kolme elementtiä täyttyvät, jos vedonlyönnissä on osallistumismaksu, rahapalkinto ja sattumaelementti. Arpajaislain 62 §:n 2 momentti kieltää arpojen myymisen ilman lupaa, ja rikoslaki säätää rahapelin luvattomasta toimeenpanosta sakon tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksen.
Sähköpostiviesti riittää tekomuodoksi
Helsingin yliopiston tutkija Janne Nikkinen havainnollistaa Iltalehdelle kuvitteellisella esimerkillä: 50 hengen yrityksen sisällä lähetetään sähköpostiviesti, jossa pyydetään viiden euron osallistumismaksua ja luvataan koko potti voittajalle. Tällainen järjestely todennäköisesti rikkoo arpajaislakia.
Nikkisen mukaan teon moitittavuus kasvaa toiminnan laajuuden mukaan, ja työpaikkaa ei voi rinnastaa yksityisalueeseen, koska siellä liikkuu ennalta määräämätön joukko ihmisiä. Kavereiden kesken tehdyt kahdenväliset vedot eivät sen sijaan riko lakia, koska niissä ei käytetä ulkopuolista rahapelien toimeenpanijaa eikä rahoja kerätä erilliseen hallintaan.
Manner-Suomessa Veikkaus Oy:llä on rahapelien yksinoikeus 1.7.2027 saakka, jolloin uusi rahapelilaki avaa markkinan lisenssinhaltijoille. Uusi laki myös selkeyttää pienimuotoisen pelaamisen rajanvetoa: se ei sovellu yksityisluonteiseen sosiaalisissa tilanteissa tapahtuvaan pelaamiseen, jossa panokset ja häviöt ovat kohtuullisia.
Tausta: pienimuotoisia tuomioita ei juuri ole annettu
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannilan mukaan kyseessä on arvokisojen vakituinen kestouutinen. "Tuttu uutinen monen arvokisojen kohdalla, olen tätä tarinaa seurannut jo vuosikymmeniä ja taitaa olla niin, ettei kertaakaan tuomioita pienimuotoisista kisoista ole annettu.
Kuollut lain kirjain olisi syytä kyllä muuttaa", Mannila toteaa. Nikkisenkin mukaan rajanveto on ollut nykyisen arpajaislain puitteissa epäselvää, ja selvennystä joudutaan odottamaan 1.7.2027 voimaan tulevaan rahapelilakiin asti.