Ranska hallitsee harmaata nettikasinomarkkinaa kieltämällä sen sijaan että sääntelisi Ranska on ainoa suuri EU-valtio, joka estää nettikasinot kokonaan. Ison-Britannian vastaava markkina on kasvanut 5 miljardin euron kokoiseksi. Ranskassa toimii 200 kivijallakasinoa — Euroopan suurin verkosto — jonka lobbausvoima pysäyttää lainsäädännön. Paikallispoliitikot suojelevat kasinoita, sillä ne työllistävät ja tuottavat veroja pienille kunnille. Digitaalinen siirtymä törmää paikalliseen elinvoimaan.
Ranska viivyttää nettikasinoiden sääntelyn avaamista
Ranska on yksi harvoista Euroopan maista, joka ei vielä sääntele nettikasinoita. Tilanne on johtanut laajaan harmaaseen markkinaan, jossa kansainväliset toimijat tarjoavat pelejä ilman paikallista lisenssiä ja verotulojen ohjautumista valtiolle. Vertailukohta löytyy Ison-Britannian markkinasta, jonka arvo on viisi miljardia euroa vuodessa.
Ranskan pelimarkkinaa hallitsevat kotimaiset toimijat ja monopolit: kolme suurinta toimijaa ovat FDJ, PMU ja Betclic. FDJ ja PMU hyötävät historiallisista monopoleistaan. Tämä vaikeuttaa kansainvälisten toimijoiden kilpailua ja hidastaa sääntelykeskustelua.
Ranskassa toimii 200 kivijallakasinoa, Euroopan suurin määrä, ja niiden lobbausvoima on merkittävä. Nettikasinoiden pelätään lisäävän peliriippuvuutta. Pinsent Masonsin partneri Annabelle Richard arvioi kuitenkin tilanteen muuttuvan väistämättä. > "Mielestäni kyse ei ole enää siitä, tapahtuuko se, vaan siitä, milloin se tapahtuu." — Annabelle Richard, partneri (Pinsent Masons) Sääntelypaine kasvaa, kun harmaat markkinat vievät verotulojen lisäksi myös kuluttajansuojan valvonnan ulottumattomiin.
Kivijalkakasinot jarruttavat päätöksentekoa
Ranskan kivijallakasinot käyttävät merkittävää poliittista vaikutusvaltaa sääntelyuudistuksen estämiseksi. 200 kivijallakasinoa työllistää tuhansia ihmisiä ja tuottaa veroeuroja erityisesti pienille kylpylä- ja matkailukunnille, joissa kasinot on historiallisen lainsäädännön perusteella sijoitettu.
Paikalliset poliitikot suojelevat kasinoita, koska ne ovat elintärkeitä aluetalouksille. Kivijallatoimijat väittävät nettitoimijoiden yliarvioivan potentiaaliset verotulot valtiolle. Verotulojen aliarviointi on kiistakapula. Sääntelykeskustelu on kiihtynyt viimeisen viiden vuoden aikana.
Kahden valtion monopolin, FDJ:n ja PMU:n, rinnalla kivijallakasinot muodostavat kolmannen voimakkaan lobbausryhmän. Paikalliset työllistäjät ja veronmaksajat ovat poliittisesti vahvempia kuin kansainväliset nettitoimijat, jotka eivät vielä maksa veroja Ranskaan.
Juuri tämä estää muutoksen.
Presidentinvaalit viivästyttävät päätöksiä
Merkittäviä sääntelymuutoksia ei odoteta ennen Ranskan seuraavia presidentinvaaleja. Poliittinen ympäristö on jähmettynyt. Hallitus ei halua ottaa riskiä kivijallakasinoiden työllistämisvaikutusten menettämisestä keskellä vaalikautta, vaikka harmaat nettikasinomarkkinat vuotavat satoja miljoonia euroja verotuloista vuosittain.
Historia toistaa itseään: Ranska avasi urheiluvedonlyöntimarkkinansa kilpailulle vasta EU:n painostuksen jälkeen, ei omasta halustaan. Sama pakko saattaa lopulta ratkaista myös nettikasinoiden tilanteen, kun Euroopan komissio kiristää otettaan sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta.
Sveitsin ja Belgian esimerkit osoittavat, että molemmat ekosysteemit voivat elää rinnakkain ilman että kivijalkasektori romahtaa. Belgiassa kivijallakasinot sopeutuivat tarjoamalla premium-kokemuksia, joita verkko ei pysty kopioimaan. Sveitsissä puolestaan kantonit saivat pitää paikalliset monopolinsa, kun lisenssijärjestelmä rakennettiin alueellisesti.
Ranska voisi seurata samaa mallia. Kysymys ei ole enää siitä, tapahtuuko muutos, vaan milloin poliittinen tahto riittää murtamaan lobbauksen paineen. Ranskan digitaalinen jälkeenjääneisyys on paradoksi: maa hallitsee harmaata markkinaa kieltämällä sen sijaan että sääntelisi.
Kivijallakasinoiden lobbausvoima kertoo, kuinka paikallinen elinvoima voi estää koko maan siirtymisen digitaaliseen aikakauteen. Voiko Euroopan suurin kivijallakasinoverkosto todella pitää 5 miljardin euron nettimarkkinan pois Ranskasta vielä vuosikymmenen?