SM-liiga hävisi kuusi miljoonaa euroa viime kaudella. Kymmenen nykyistä seuraa tekee tappiota säännöllisesti. Taustalla on elämystalouden realiteetti – jääkiekko ei ole tavanomainen bisnes.
Elämystalous aiheuttaa tappioita
SM-liiga on bisneksellisesti harrastustoimintaa, ei voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Tiukoista kulukuureista huolimatta liigaseurojen yhteenlasketut liiketappiot olivat kaudella 2024–2025 kuutisen miljoonaa euroa, ja sitä edellisellä kaudella liki tuplasti enemmän.
Seurojen liikevaihdot kasvoivat lupaavasti, mutta tulos sakkasi yhä pahasti. TPS:n liiketappiot vuosina 2020–2025 ylittivät 12 miljoonaa euroa. Seuran lopullinen tulos samalta ajanjaksolta oli liki 11 miljoonaa euroa pakkasella. Luvut paljastavat koko alan rakenteellisen ongelman.
Kymmenen seuraa tappiolla
Kymmenelle nykyiselle liigaseuralle syntyi liiketappio viime kaudella. Yhteenlasketut tappiot nousivat liki 12 miljoonaan euroon kaudella 2023–2024.
Osakeyhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa ja luoda lisäarvoa omistajille, mutta SM-liigan seurojen tappiokierre jatkuu. Normaalista bisneksestä ollaan siis kaukana. Heinäkuussa 2027 voimaanastuva uusi rahapelilaki parantaa joidenkin seurojen taloustilannetta, muutamien tuntuvastikin. Koko sarjan pelastavaksi voimaksi siitä ei kuitenkaan ole.
Rahapeliyhtiöiden maksama summa pienimmille kiekkobrändeille jää 150 000–300 000 euroon vuosittain.
Supercellin miljonat pelastaa
Turun Palloseura edustaa ääriesimerkkinä SM-liigan talousongelmista. TPS:n kohdalla tappiot ovat muodostuneet säännöksi, ei poikkeukseksi.
Turussa höntsätaloutta ovat tunnetusti vuosikausia ylläpitäneet peliyhtiö Supercellin ökyrikkaat omistajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, joilla on yli 90 prosentin omistusosuus HC TPS Turku Oy:stä. Pääomistajat ovat pumpanneet seuraan yli 10 miljoonaa euroa.
Talouden konsulttiyhtiö EY arvioi jo viime syksynä, että yhä useamman seuran taloudelliset puskurit alkavat olla syötyjä. Monilla seuroilla ei ole enää varoja selviytyä taloudellisista vaikeuksista ilman ulkopuolista apua.
Kehitys uhkaa suomalaisen jääkiekon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Kun yhä harvemmat toimijat kykenevät rahoittamaan seuroja, koko lajin elinvoimaisuus kärsii. Onko SM-liigan nykyinen taloudellinen malli kestävä pitkällä aikavälillä? Veikkauksen monopoli päättyy 1.7.2027 – 70% suomalaisista pelaa rahapelejä