Hollannin hallitus aikoo kieltää verkkorahapelien mainonnan kokonaan ja kiristää talletusrajoja entisestään. Oikeusturvasta vastaava valtiosihteeri Claudia van Bruggen esitteli 12.6.2026 paketin, joka tähtää alaikäisten ja nuorten aikuisten suojeluun sekä mustan markkinan kuriin saamiseen.
Esitys vie Hollannin sääntelyn kovimpaan päähän Euroopassa. Hallitus kuvaa askelta välttämättömäksi, vaikka samaan aikaan laillinen markkina on jo menettänyt jalansijaa lisensoimattomille toimijoille.
Mitä paketti sisältää
Van Bruggenin esitykseen kuuluu viisi kärkitoimea.
- Verkkorahapelien mainonnan täyskielto
- Tilinavausbonusten, kuten ilmaisvetojen, täyskielto
- Yhteinen, operaattorirajat ylittävä talletuskatto
- CRUKS-itsesulkujärjestelmän laajennus, mukaan lukien mahdollisuus rekisteröityä pysyvästi
- Tiukennukset laitonta tarjontaa vastaan, mukaan lukien maksupalveluiden ja hosting-yhtiöiden vastuun selkeyttäminen
"Pidän erityisen huolestuttavana sitä, että yhä useammat ihmiset, etenkin nuoret, ovat alkaneet pelata verkossa ja joutuvat sen vuoksi vaikeuksiin", van Bruggen totesi. "On korkea aika kääntää tämä suunta."
Mainonnasta on revitty paloja jo vuosia
Hollannin verkkorahapelimarkkina avautui lokakuussa 2021 KOA-lain (Remote Gaming Act) myötä. Markkina-avauksen jälkeen mainonta täytti television, radion ja kaupunkikuvan tavalla, johon hollantilaiset kuluttajat eivät olleet tottuneet.
Hallitus on kiristänyt mainontaa portaittain: vuonna 2022 kiellettiin urheilijoiden, julkkisten ja somevaikuttajien käyttö rahapelimainoksissa. 7. 2025 voimaan tuli urheilusponsoroinnin täyskielto. Nyt esitettävä mainonnan täyskielto olisi sarjan viimeinen ja kovin pala.
Talletuskatto kovenee
Esityksen mukaan pelaajien talletuksille luodaan operaattoreiden yli ulottuva yhteinen yläraja. Korotuksia hakevien pelaajien pitäisi todistaa olevansa taloudellisesti kunnossa: tarkistuksessa selvitetään esimerkiksi mahdollinen edunvalvonta tai aiemmat maksuhäiriöt. Hallitus välttää kutsumasta menettelyä luottotarkistukseksi.
Kun pelaaja haluaa nostaa kuukausitalletustaan yli 300 tai 700 euron, käynnistyy varallisuustarkastus.
Musta markkina kasvaa
Toimialan kritiikki on koko KOA-aikakauden ajan keskittynyt yhteen pisteeseen: rajoitukset ajavat pelaajia laittomille sivustoille. KSA:n omien tilastojen mukaan lisensoidun markkinan osuus pelikatteesta (GGR) on pudonnut alkuvuonna 2025 noin 49 prosenttiin. Toimialajärjestöt arvioivat mustan markkinan osuudeksi noin 25 prosenttia Hollannin pelitoiminnasta.
Toimijoiden mukaan pääsyitä ovat ennen kaikkea verotus, joka on tällä hetkellä 37,8 % GGR:stä, sekä mainontarajoitukset, jotka vaikeuttavat kilpailua laittomien sivustojen kanssa.
Hallitus aikoo nyt vastata mustan markkinan ongelmaan estämällä laittomia sivustoja ja säätämällä selkeät vastuusäännökset maksupalveluiden tarjoajille ja hosting-yhtiöille. Käytännössä laittomien operaattoreiden sakottaminen on hankalaa, joten huomio kääntyy niitä palveleviin maksukanaviin.
Mielenkiintoista kehitystä, ikään kuin mustaa markkinaa ei olisi lainkaan ja katsotaan vaan kotimarkkinaa tyhjiössä. Nyt ammutaan tietysti rankasti yli, mutta politiikassa näinkin joskus käy. Toivottavasti Suomessa seurataan kehitystä oikeilla mittareilla." — Sampo Mannila, Voitto.netin päätoimittaja
Hollannin esimerkki on Suomelle erityisen kiinnostava, sillä rahapelilainsäädännön uudistus avaa kotimaisen lisenssimarkkinan 1.7.2027. Mannilan mukaan keskeinen kysymys kuuluu, mitataanko uudistuksen onnistumista pelaajamäärien ja kotimarkkinan pelikatteen kautta vai myös sen perusteella, kuinka paljon pelaamista valuu lisensoimattomille sivustoille. Ilman jälkimmäistä mittaria päätökset tehdään puolittaisten tietojen varassa.
Van Bruggenin paketin etenemisestä päättää lopulta Hollannin parlamentti. Toteutuessaan se asettaisi Hollannin Euroopan tiukimpien rahapelimarkkinoiden joukkoon.


