Suomen rahapelifuusio onnistui valtion näkökulmasta, mutta hevosalan kannalta seuraukset olivat osin päinvastaisia kuin toivottiin. Näin arvioi pitkän linjan rahapeliasiantuntija Jari Vähänen Norjan rahapelikonferenssissa Spillkonferansen 2026 pitämässään esityksessä.
Vähänen toimi aikanaan Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhdistämisen valmistelussa sekä myöhemmin Veikkauksen integraatiotoimiston johtajana. Nykyisin hän toimii ravialan vaikuttajana ja konsulttina The Finnish Gambling Consultantsissa.
Kolmesta yhtiöstä yhdeksi - juridinen pakko taustalla
Ennen vuotta 2017 Suomessa toimi monopolin alla kolme erillistä rahapelioperaattoria: Veikkaus vastasi lotosta ja vedonlyönnistä, RAY raha-automaateista ja kasinopeleistä sekä Fintoto hevosvedonlyönnistä.
Vähäsen mukaan järjestelmä alkoi murentua digitalisaation myötä. Eri toimijoiden pelit muistuttivat yhä enemmän toisiaan, ja esimerkiksi virtuaalipeleistä syntyi kiistoja siitä, minkä toimijan toimivaltaan ne kuuluivat.
"Jos joku olisi vienyt asian oikeuteen, Suomi olisi todennäköisesti hävinnyt", Vähänen summasi puheessaan.
Ratkaisuksi valittiin kolmen yhtiön yhdistäminen uudeksi Veikkaukseksi 1.1.2017 alkaen.
Hevosalan tuotot romahtivat fuusion jälkeen
Fintoton viimeisinä vuosina hevosvedonlyönnin bruttopelikate oli yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Fuusion jälkeen suunta on ollut jyrkästi alaspäin.
Vähäsen mukaan hevosvedonlyönnin tuotot ovat laskeneet useiden vuosien ajan noin 9-10 prosenttia vuodessa, ja markkina on kutistunut noin 40 miljoonan euron tasolle. Koronapandemian aikana laji sai hetkellisen piristysruiskeen, kun suuri osa kansainvälisestä urheilusta pysähtyi mutta ravikilpailut pääosin jatkuivat.
"Se oli syy olla laiska"
Vähänen ei pidä syynä ainoastaan markkinamuutoksia. Suurin ongelma oli hänen mielestään kannustimien katoaminen.
Kun hevosala sai osuutensa Veikkauksen kokonaistuotoista eikä enää omasta vedonlyöntitoiminnastaan, raviradoilla ei ollut samanlaista motivaatiota kasvattaa vedonlyöntiä kuin aiemmin.
"Se oli syy olla laiska", Vähänen sanoi.
Koko suomalainen raviurheilu käytti markkinointiin vain noin 100 000 euroa vuodessa. Summa on Vähäsen mukaan niin pieni, ettei sillä saada edes viikon mittaista valtakunnallista kampanjaa. Samaan aikaan vedonlyöntipisteiden määrä raveissa väheni merkittävästi ja alan näkyvyys hiipui.
Valtiontukijärjestelmä rankaisee oma-aloitteisuutta
Systeemissä oli toinenkin ongelmallinen rakenne. Kun raviurheilun rahoitus siirrettiin Veikkauksen tuotosta valtion budjetin kautta maksettavaksi tueksi, siitä tuli käytännössä valtiontukijärjestelmä. Tällöin raviradan omat tulot voivat paradoksaalisesti vähentää saatavan tuen määrää.
"Jokainen euro, jonka ravirata saa esimerkiksi lipputuloina tai sponsorituloina, voi vähentää valtiontuen tarvetta. Lopputulos on käytännössä sama määrä rahaa", Vähänen kuvasi.
Hippos otti riskin ja valitsi ATG:n
Lisenssijärjestelmään siirryttäessä Veikkaus tarjosi hevosalalle erittäin houkuttelevaa sopimusta monopolin jatkamisesta. Suomen Hippos päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun ja teki yhteistyösopimuksen ruotsalaisen ATG:n kanssa.
"Päätimme ottaa riskin ja saada hevosvedonlyönti takaisin omiin käsiimme", Vähänen kertoi.
Osapuolet ovat perustaneet yhteisyrityksen nimeltä Hippos ATG, jonka tarkoitus on aloittaa toiminta Suomen lisenssimarkkinan avautuessa 1.7.2027.
Lähtötilanne ei ole helppo. Vähänen arvioi, että Suomessa voi toimia tulevaisuudessa jopa noin 60 lisenssinhaltijaa, ja tällä hetkellä hakijoiden määrä on viidessäkymmenessä. Veikkauksella on jo valmiiksi noin 2,7 miljoonaa rekisteröityä asiakasta, kun Hippos ATG joutuu rakentamaan asiakaskuntansa käytännössä nollasta.
Pakolliset pelirajat ja sääntelykritiikki
Esityksen lopuksi Vähänen kritisoi Suomen vastuullisen pelaamisen sääntelyä. Hänen mukaansa pelaajille asetetut pakolliset pelirajat ovat vaikuttaneet erityisesti urheilu- ja hevosvedonlyöntiin.
Vähänen linjaa, että alle yksi prosentti hevosvedonlyönnin asiakkaista tuottaa noin puolet alan bruttopelituotoista. Kun nämä asiakkaat törmäävät rajoituksiin, vaikutus näkyy nopeasti koko markkinassa.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila toteaa: "Insentiivit kun ei ole kunnossa, niin tuloshan on helppo arvata. Samanlaisia ongelmia on havaittavissa tulevissa nettipelien lisenssimarkkinassa: insentiivit ovat kunnossa mustalla markkinalla, mutta lisenssipuolella ei välttämättä. Oppia ei otettu muista maista, vaikka tällainen vahva tahtotila monella toimijalla oli."