Ruotsin pelivalvontaviranomainen Spelinspektionen julkaisi 15. kesäkuuta 2026 kolmannen vuosittaisen mittauksensa Ruotsin rahapelimarkkinan kanavointiasteesta. Raportin mukaan kilpailluilla markkinoilla kanavointiaste oli vuonna 2025 yhteensä 84 prosenttia, eli prosenttiyksikön alempana kuin viranomaisen arvio 85 prosenttia vuodelta 2024 ja kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin 86 prosenttia vuodelta 2023.
Trendi on hienoinen mutta selvä: kanavointiaste laskee samalla kun lisenssimarkkinan kokoa mitataan ja seurataan tarkemmin.
Luvut ovat erityisen kiinnostavia Suomen näkökulmasta, sillä Suomessa siirrytään yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään 1. heinäkuuta 2027 ja hallituksen esityksessä HE 16/2025 tavoitellaan kanavointiastetta 80-90 prosenttia. Ruotsi ehti uudistaa markkinansa jo vuonna 2019 ja sieltä on saatavilla nyt kolmen perättäisen vuoden mittaussarja, jossa metodologia on hioutunut vakaaksi.
Kokonaisluku 84 prosenttia kätkee suuria pelimuotokohtaisia eroja
Spelinspektionen jakaa kanavointiasteen pelimuotoittain ja erot ovat huomattavat. Vedonlyönnissä ruotsalainen lisenssimarkkina kerää tutkimuksen mukaan 96 prosenttia kaikesta panostuksesta, mutta nettikasinoissa luku on vain 81 prosenttia. Ero näiden pelimuotojen välillä on 15 prosenttiyksikköä.
Viranomainen käyttää lopullisena kanavointiasteen mittarina kahden eri metodin keskiarvoa: kuluttajakyselyä ja internetliikenteen mittausta. Yksittäisten metodien tulokset eroavat selvästi toisistaan.
| Pelimuoto | Kysely pelaajille | Internetliikenne | Kanavointiaste |
|---|---|---|---|
| Koko markkina | 89 % | 78 % | 84 % |
| Vedonlyönti | 97 % | 95 % | 96 % |
| Nettikasino | 93 % | 68 % | 81 % |
Erityisesti nettikasinossa ero on suuri: pelaajat itse arvioivat pelaavansa 93-prosenttisesti lisensoiduilla sivustoilla, mutta internetliikenteen analyysi viittaa siihen, että vain 68 prosenttia kävijöistä päätyy luvalliselle sivustolle. Ero selittyy osin sillä, että lisenssimarkkina kerää tyypillisesti pieniä summia laajalta pelaajakannalta, kun taas lisensoimattomat sivustot vetävät volyymisesti pienempää mutta panostuksiltaan suurempaa pelaajaa.
Skinbetting hallitsee lisensoimatonta liikennettä
Spelinspektionen on tunnistanut yhteensä 2 186 ruotsalaisille suunnattua lisensoimatonta verkkosivustoa 30. huhtikuuta 2026 mennessä. Raportti paljastaa, että suurin osa lisensoimattomista käynneistä vuonna 2025 ohjautui itse asiassa skinbetting-sivustoille eli pelisovelluksiin, joissa pelataan virtuaalisilla kosmeettisilla esineillä.
Skinbetting-sivustot tarjoavat samalla myös ei-pelitoimintoja kuten tavaranvaihtoa, uutispalveluja sekä krypto- ja NFT-kauppaa, joten kävijämääristä on raportin mukaan vaikea erottaa puhdas pelivolyymi.
Tämä on tärkeä huomio myös Suomelle, jossa lisenssimallin ulkopuolelle jäävien harmaiden alueiden määrittely tulee olemaan oma haasteensa.
Syyt lisensoimattomaan pelaamiseen
Kuluttajakyselyssä pelaajia pyydettiin kertomaan, miksi he olivat pelanneet ilman ruotsalaista lisenssiä. Yleisimmät syyt olivat seuraavat.
- 23 % - Ei mitään erityistä syytä
- 13 % - Suljettu Spelpaus.se-järjestelmästä (Ruotsin valtakunnallinen pelikielto)
- 11 % - Paremmat voittomahdollisuudet
Lisäksi mainittiin pelit, joita ei tarjota ruotsalaisilla sivustoilla.
Spelpaus-luku on Suomelle erityisen tärkeä viesti. Ruotsin keskitetty pelikielto on samantyyppinen järjestelmä kuin Suomeen suunnitteilla oleva valtakunnallinen estopalvelu, ja silti 13 prosenttia lisensoimattomilla sivustoilla pelaavista on nimenomaan Spelpausista suljettuja - eli järjestelmä ei pidätä heitä pelaamasta vaan ohjaa heidät mustalle markkinalle.
Suomen lisenssimalli tähtää korkeampaan kanavointiasteeseen kuin Ruotsi saavuttaa
Suomen hallituksen esityksessä HE 16/2025 (hyväksytty eduskunnassa 16.12.2025) tavoitellaan 80-90 prosentin kanavointiastetta. Suomen lisenssimarkkina avautuu 1. heinäkuuta 2027 (1.7.2027), kun nettikasino- ja vedonlyöntilisenssit astuvat voimaan ja Veikkauksen monopoliasema rahapelimarkkinassa päättyy samana päivänä.
Ruotsin lisenssimarkkinan kokonaisnettoliikevaihto vuonna 2025 oli 28,2 miljardia kruunua, josta kilpaillun markkinan osuus oli 18,7 miljardia kruunua. Suomalaisen ympäristön erityispiirteet eroavat Ruotsin tilanteesta useassa kohtaa, ja Suomessa esitetyt markkinointi- ja bonusrajoitukset ovat tiukempia kuin Ruotsissa.
Voitto.netin päätoimittaja Sampo Mannila kommentoi Ruotsin raporttia: "Suomessa nettikasinon kanavointiaste jäänee noin 70 prosenttiin mikäli nykyiset ehdotukset junttataan läpi. Ruotsi on lähellä ja sieltä olisi helppo ottaa oppia."
Sammon arvio asettuu loogisesti Ruotsin nettikasinon 81 prosentin alapuolelle: Suomessa rajoitukset ovat tiukempia, joten lisenssin ulkopuolelle valuva osuus on todennäköisesti suurempi.
Ruotsin esimerkin opetukset
Spelinspektionenin raportti vahvistaa kolme asiaa, jotka pätevät myös Suomeen.
- Kanavointiaste ei nouse itsestään. Ruotsissa luku on laskenut kolmena vuonna peräkkäin 86 -> 85 -> 84 prosenttiin, mikä viittaa siihen että lisensoimaton tarjonta ei katoa lisenssimallin myötä vaan saattaa kasvaa, ellei sitä aktiivisesti torjuta.
- Nettikasino on kanavoinnin heikko lenkki. Kun vedonlyönnissä saavutetaan 96 %, nettikasinossa jäädään 81 prosenttiin. Suomessa, missä nettikasino on jo nyt suurin markkina, tämä on iso huoli.
- Itseilmoitettu pelaaminen yliarvioi lisenssipeliä. Kyselyssä saadaan 89 %, mutta liikennemittauksessa vain 78 %. Pelaajat eivät joko muista tai myönnä pelaavansa lisensoimattomilla sivustoilla.
Suomella on nyt poikkeuksellinen mahdollisuus rakentaa lisenssimalli, joka oppii Ruotsin virheistä. Ruotsalaiseen 84 prosenttiin pääseminen vuoteen 2030 mennessä olisi jo merkittävä saavutus suomalaisessa ympäristössä.