Immense Groupin Suomen toimitusjohtaja Joonas Karhu kysyy LinkedInissä, missä kulkee sponsoroinnin ja vaikuttajamarkkinoinnin raja sosiaalisessa mediassa, kun Suomi siirtyy lisensoituun rahapelimarkkinaan vuonna 2027. Kysymys ei ole akateeminen: se ratkaisee, millaisia kumppanuuksia toimiluvan saaneet operaattorit voivat ylipäätään tehdä.
Karhun mukaan rahapelilain 56 §:n esitöiden perusteella sponsoroitu taho saa näyttää sponsorinsa sosiaalisessa mediassa, kun taas 51 §:n 3 momentin 1 kohdan tulkitaan kieltävän vaikuttajamarkkinoinnin. Raja on terävä paperilla mutta sumea käytännössä.
Sponsorointi tarkoittaa lain mukaan käytännössä urheilua
Voimassa oleva arpajaislaki ei tunne erillistä sponsorointisäännöstä, vaikka Veikkaus on harjoittanut sitä muiden markkinointirajoitusten puitteissa. Uuden rahapelilain esityöt eivät myöskään määrittele sponsorointia eksplisiittisesti, mutta esimerkit – sarja, joukkue, yksittäinen urheilija – ohjaavat tulkinnan urheilun pariin.
Tästä seuraa Karhun nostama ongelma: jos vain urheiluun liittyviä tahoja voi sponsoroida, kuka on urheilija? Onko arvio subjektiivinen vai objektiivinen, ja jos objektiivinen, mitkä ovat kriteerit?
Karhu käyttää esimerkkinä Antti Tuiskua, joka tunnetaan ensisijaisesti laulajana mutta on viime vuosina ottanut myös vakavamman urheilijaroolin. Voitaisiinko hänet katsoa rahapelilain mielessä sponsoroitavaksi urheilijaksi vai onko hän edelleen vaikuttaja? Sama kysymys koskee laajemmin tilannetta, jossa vaikuttaja alkaa suhtautua johonkin lajiin tosissaan yleisönsä säilyttäen.
Mikä somessa on sallittua – ja mikä epäselvää
Selvää Karhun mukaan on visuaalisen näkyvyyden muoto: sponsoroidun tahon julkaisut, joissa esiintyy lisensoidun operaattorin nimi ja logo. Tulkinnanvaraa jää lähinnä siihen, voiko esimerkiksi sloganin sisällyttää logokuvaan.
Karhu kirjoittaa, ettei kyse ole vain teoreettisesta kysymyksestä vaan asialla on konkreettisia vaikutuksia siihen, millaisia kumppanuuksia operaattorit voivat tavoitella. Lisäohjeistusta odotetaan, mutta lopullinen rajanveto saattaa jäädä oikeuskäytännön varaan. Tähän liittyen on tärkeää ymmärtää pelilisenssit ja niiden asettamat rajoitukset.
Miksi Karhun näkökulma painaa
Karhulla on yli 15 vuoden ura iGaming-alalla. Hän on Bojokon perustaja ja toimi yhtiössä ensin Chief Business Officerina ja myöhemmin toimitusjohtajana, kunnes Bojoko integroitui North Star Networkiin – jossa Karhu vastasi kasinoliiketoiminnasta. Vuonna 2026 hänet nimitettiin Immense Groupin Suomen toimitusjohtajaksi vastuullaan Suomen markkina, kumppanuudet ja strategia lisenssimalliin siirryttäessä. Immensen portfolioon kuuluu muun muassa Mr Vegas, Videoslots, DBET ja Mega Riches.
Karhun ura kattaa siis koko ketjun: pelaajasta ja diileristä affiliate-yrittäjäksi ja edelleen operaattorin johtoon. Juuri tämä tekee hänen kysymyksestään relevantin – kyse on siitä, miten lisenssimarkkinan ensimmäiset kumppanuussopimukset käytännössä rakennetaan ilman, että rikotaan markkinointikieltoa.
Mitä seuraa
Sisäministeriö ja Poliisihallitus tulevat tarkentamaan rahapelilain markkinointisäännösten soveltamista ennen vuoden 2027 lisenssikauden alkua. Kunnes selkeää linjausta urheilijan ja vaikuttajan rajasta on, operaattorit joutuvat tekemään kumppanuuspäätöksiä lain hengen ja varovaisen tulkinnan pohjalta. Karhun nostama Tuisku-esimerkki tuskin jää viimeiseksi rajatapaukseksi. Tulevaisuudessa kasinoiden valinta voi myös muuttua sääntelyn myötä.