Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Peluuri, Sosped-säätiö, Sovatek-säätiö, Takuusäätiö, Tiltti (Sininauhaliitto) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet yhteisen vetoomuksen, jossa ne vaativat suomalaisia mediatoimijoita kiinnittämään entistä suurempaa huomiota rahapeliuutisoinnin eettisyyteen. Vetoomus on julkaistu juuri ennen heinäkuussa 2027 voimaan astuvan lisenssijärjestelmän käynnistymistä.
Lakiuudistus muuttaa pelikentän
Uuden rahapelilain myötä verkossa pelattavien kasinopelien, raha-automaattien ja vedonlyönnin markkinat avautuvat kilpailulle. Lisenssin saaneet yhtiöt saavat luvan tarjota pelejään verkossa 1.7.2027 alkaen, mikä lisää rahapelimarkkinointia, sponsorointia ja rahapelien näkyvyyttä suomalaisessa arjessa ja mediassa merkittävästi.
"Rahapelilain uudistus mullistaa suomalaiset rahapelimarkkinat. Se lisää markkinointia, sponsorointia ja rahapelien näkyvyyttä arjessa ja mediassa. Tässä tilanteessa median rooli on ratkaiseva: uutisointi voi joko normalisoida haittoja tai tukea niiden ehkäisyä."
– Riitta Matilainen, EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö
Vetoomuksen seitsemän keskeistä huomiota
Järjestöt ja THL ovat koonneet 10-sivuisen ohjeistuksen, joka käsittelee rahapeliuutisoinnin keskeisiä sudenkuoppia. Ohjeistus nojaa Journalistin ohjeisiin ja nostaa esiin seitsemän pääteemaa:
1. Voittotarinat piilomainontana. Suuret rahapelivoitot ylittävät usein uutiskynnyksen, mutta uutisoinnin taustalla ovat tyypillisesti rahapeliyhtiöiden omat tiedotteet. Julkisen sanan neuvosto antoi jo vuonna 2016 Iltalehdelle huomautuksen Veikkauksen voittajatiedotteisiin perustuvasta uutisoinnista, koska lehti alistui osaksi yhtiön markkinointia.
2. Onnenpelit perustuvat sattumaan. Rahapeliautomaatit, lottopelit, raaputusarvat ja ruletti ovat puhtaasti sattumapelejä, joissa pelaajan toiminnalla ei ole vaikutusta lopputulokseen. Uutisointi, joka korostaa tiettyjen voittonumeroiden yleisyyttä tai taikauskoa, vahvistaa haitallisia ajatusharhoja.
3. Urheilusponsorointi ja vedonlyönti. Urheiluvedonlyöntiin liittyy usein virheellinen käsitys siitä, että kyseessä olisi pelkästään taitopeli. Sponsoroidusta sisällöstä tulisi aina ilmoittaa selkeästi, ja vedonlyöntiyhtiöiden tiedotteiden käyttö journalistisena lähteenä vaatii erityistä lähdekritiikkiä.
4. Taloudelliset intressit näkyviin. Moni taho hyötyy rahapeleistä suoraan tai välillisesti. Jutuissa tulisi aina kertoa haastateltavien ja muiden lähteiden taloudelliset intressit, jotta lukija pystyy arvioimaan lausuntojen luotettavuutta.
5. Stigman purkaminen. Rahapeliongelma leimaa ihmisiä monin tavoin. Stereotypiset tarinat ylläpitävät virheellisiä käsityksiä, kuten sitä, että kyseessä on itseaiheutettu ongelma tai että pelaajan pitäisi vain lopettaa pelaaminen.
6. Kuvavalinnoilla on väliä. Rahapeliautomaattien tai nettikasino-pelien kuvat voivat toimia ärsykkeinä, jotka saavat toipujan retkahtamaan. Kansainväliset kuvapankkikuvat kasinoista kuvaavat harvoin suomalaista rahapelikulttuuria.
7. Markkinoinnin sääntely. Rahapelimarkkinoinnin eri kanavia ovat perinteinen media, sosiaalinen media, sponsorointi, affiliate-markkinointi ja vaikuttajamarkkinointi. Vuonna 2023 Veikkaus käytti 24,6 miljoonaa euroa rahapelien markkinointiin ja sponsorointiin.
"Toivomme, että toimituksissa pohditaan tietoisesti, millaisia mielikuvia rahapelaamisesta ja ongelmallisesti pelaavista ihmisistä välitetään. Pelkän yksilön vastuun korostamisen sijaan uutisoinnissa olisi tärkeä nostaa kriittisesti esiin rahapelien ja rahapeliteollisuuden toimintatapoja sekä niihin liittyviä taloudellisia intressejä."
– Inka Silvennoinen, Peluurin päällikkö
Peliongelmat koskettavat satoja tuhansia
THL:n vuoden 2023 väestökyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia 15–74-vuotiaista vastaajista – noin 151 000 ihmistä. Alhaisen riskin tasolla pelanneita oli 9 prosenttia, noin 325 000 ihmistä.
Joka viidennellä suomalaisella, noin 733 000:lla, on läheinen, jolla on ollut ongelmallista rahapelaamista. Eniten ongelmallisesti pelaavia on 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä (6,9 %). Merkittävä osa rahapelien tuotoista tulee pieneltä, paljon pelaavalta joukolta: 2,2 prosenttia pelaajista häviää 50 prosenttia kaikista rahapelien tuotoista.
Kohti vuotta 2027
Vetoomus on ajankohtainen, sillä rahapeliyhtiöt ovat voineet hakea toimilupia 1.3.2026 alkaen. Ulkomailta – erityisesti Ruotsista ja Hollannista – on kokemuksia siitä, että lisenssijärjestelmän avaaminen johtaa markkinointivolyymien voimakkaaseen kasvuun, mikä voi aiheuttaa yleisössä hylkivän vastareaktion.
EHYT ry:n vuonna 2024 tekemän Nuorten kulttuuri ja päihteet -tutkimuksen mukaan nuoret ja nuoret aikuiset näkevät eniten rahapelimainontaa YouTubessa, televisiossa, TikTokissa, Instagramissa ja Facebookissa. Eniten ongelmia aiheuttavat netin rahapeliautomaatit ja kasinopelit sekä netissä tapahtuva vedonlyönti.
Vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt tarjoavat asiantuntemustaan ja tukeaan toimituksille uudessa rahapelipoliittisessa tilanteessa. Ohjeistus on ladattavissa kokonaisuudessaan EHYT ry:n sivuilta.
Jos rahapelaaminen huolestuttaa, apua saa Peluurista numerosta 0800 100 101 sekä osoitteesta peluuri.fi.
Eettinen Uutisointi ja Uusi Lisenssijärjestelmä: Pelaajan Näkökulma
THL:n ja järjestöjen vaatimus eettisemmästä rahapeliuutisoinnista ennen vuoden 2027 lisenssijärjestelmän alkua ei suoraan vaikuta suomalaisten pelaajien verovapauteen EU/ETA-alueen pelilisensseillä, mutta voi johtaa aiempaa harkitsevampaan markkinointiin ja näkyvyyteen. Uusi lisenssijärjestelmä avaa markkinoita kilpailulle, mikä voi lisätä pelien saatavuutta ja tarjontaa.
Eettinen Uutisointi ja Pelaajien Suoja Lakiuudistuksen Kynnyksellä
Suomalaisten rahapelaajien kannalta tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden uutisointi rahapelaamisesta voi muuttua painotukseltaan. Vaikka uusi lisenssijärjestelmä voi lisätä peliyhtiöiden markkinointia, järjestöjen ja THL:n vetoomus pyrkii varmistamaan, että uutisointi pysyy vastuullisena ja huomioi pelaajien hyvinvoinnin. Tämä voi näkyä esimerkiksi lisääntyneenä tiedotuksena peliongelmista ja niiden ehkäisystä.