Tutkimus avaa lobbauksen mustan laatikon
Rahapelilain uudistus on Suomen suurin pelipoliittinen muutos vuosikymmeniin. Vuonna 2027 nettikasinot ja vedonlyönti avataan lisenssikilpailulle, kun taas Veikkauksen monopoli säilyy loton ja peliautomaattien osalta. Mitä kulissien takana tapahtui valmistelun aikana?
Tähän vastaa nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jani Selin tieteellisessä artikkelissaan, joka julkaistiin marraskuussa 2026 Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä.
Selin analysoi 36 lausuntoa, jotka 19 rahapeliteollisuuden toimijaa jätti joko sisäministeriön lausuntokierrokselle 2024 tai eduskunnan valiokuntakuulemisiin 2025. Aineisto on noin 73 000 sanaa. Menetelmänä on Corporate Political Activity -kehys (CPA), jota on aiemmin käytetty tupakka- ja alkoholiteollisuuden poliittisen vaikuttamisen tutkimuksessa.
Lisensoimaton pelaaminen oli teollisuuden tärkein argumentti
Kahden useimmin käytetyn diskursiivisen kehyksen joukossa olivat juridinen kehys ja "kielteiset tahattomat seuraukset" -kehys. Jälkimmäisen sisällä ylivoimaisesti yleisin yksittäinen argumentti oli, että ehdotetut rajoitukset heikentäisivät kanavointiastetta eli ohjaisivat pelaajia lisensoimattomille sivustoille.
Playtech kiteytti linjan lausunnossaan: kokemukset ja tutkimus kanavoinnista osoittavat, että bonuskielto tai merkittävät kampanjarajoitukset todennäköisesti vaikuttaisivat kielteisesti kanavointiasteeseen. Sama argumentti toistui käytännössä kaikissa kansainvälisten operaattoreiden ja niiden etujärjestöjen lausunnoissa, kun puhuttiin bonuskielloista, affiliate-markkinoinnin rajoituksista, tappiorajoista tai pelituotteiden ominaisuuksien sääntelystä.
Kuuma peruna, joka ei jäähdy
Pelaaminen lisensoimattomilla operaattoreilla näyttää olleen kuuma peruna - ja on sitä vielä. Eikä se mihinkään katoa seuraavienkaan vuosien aikana. Laadukasta ja hieman yllättävää analyysia Jani Seliniltä.
Selinin havainto on terävä: monet niistä, jotka lobbasivat lisensoimattoman pelaamisen uhalla, ovat itse tällä hetkellä lisensoimattomia toimijoita Suomessa. Tätä ei lausunnoissa tietenkään suoraan myönnetty, vaan kansainväliset operaattorit puhuivat asiasta etujärjestöjensä, kuten Suomen Rahapeliyhdistyksen ja EGBA:n kautta, koska niillä ei ollut suoraa pääsyä eduskuntakuulemisiin. Tämä asetelma on pelipoliittisen keskustelun keskeinen jännite myös 2027 jälkeen.
Strategiat: politiikkasubstituutio dominoi
Kaikkein eniten käytetty strategia oli policy substitution eli vaihtoehtoisten sääntelyratkaisujen ehdottaminen. Käytännössä tämä tarkoitti, että lähes jokaisesta hallituksen esityksen rajoittavasta kohdasta esitettiin lievempi vaihtoehto.
Kolme teemaa nousi ylitse muiden:
- Lisenssinhakijan nuhteettomuusvaatimus. Alkuperäisessä esityksessä hakijan tuli olla noudattanut lakia viiden vuoden ajan ennen hakemusta. Betsson, Kindred ja Suomen Rahapeliyhdistys vastustivat tätä jyrkästi. Lopullisessa laissa aikaraja lyheni viidestä vuodesta kahteen.
- Asiakasbonusten täyskielto. Kaikki toimijat vastustivat sitä. Lopullinen laki sallii bonukset, joskin sääntelyn alaisina.
- Tappiorajat ja pelituotteiden ominaisuuksien sääntely. Operaattorit halusivat, että pelaaja itse asettaa rajansa, ei valtio.
Selin tulkitsee, että ainakin nuhteettomuusvaatimuksen ja bonuskysymyksen osalta lobbaus onnistui. Tämä on yhdenmukainen Ruotsin lisenssiuudistuksen aikaisen tutkimuksen (Sama & Hiilamo 2024) kanssa.
Veikkaus ja Paf erottuvat muista
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä on, ettei rahapeliteollisuus ole yhtenäinen blokki. Veikkaus, nykyinen monopolioperaattori, ei käyttänyt juridista pre-emptio-taktiikkaa lainkaan eikä vedonnut lisensoimattoman pelaamisen uhkaan kuten kansainväliset toimijat. Syy on Selinin mukaan ilmeinen: Veikkaus tuki uudistusta, koska se on alun perin esittänyt sitä ratkaisuksi juuri lisensoimattoman pelaamisen ongelmaan.
Ahvenanmaan PAF puolestaan oli täysi poikkeus. Se vaati keskitettyjä, kaikkia operaattoreita koskevia tappiorajoja ja kritisoi hallituksen esitystä liian liberaaliksi pelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta. Tämä on harvinainen ilmiö CPA-kirjallisuudessa: teollisuuden toimija, joka vaatii itselleen tiukempaa sääntelyä.
Betsson, Kindred ja juridinen pre-emptio
Betsson Group ja Kindred Group nojasivat erityisen vahvasti juridiseen pre-emptio-strategiaan eli pyrkimykseen estää tiettyjen säännösten tuleminen lakiin. Betssonin tapauksessa tausta on tunnettu: Poliisihallituksen vuonna 2023 antama markkinointikielto sen tytäryhtiölle olisi voinut estää yhtiön lisenssin saannin 2027.
Juridisia argumentteja oli kolme keskeistä: - Säännökset ovat liian epäselviä, erityisesti markkinoinnin osalta. - Säännökset ovat suhteettomia, erityisesti viiden vuoden nuhteettomuusvaatimus. - Säännökset vääristävät vapaata markkinaa, koska Veikkauksen monopolipuoli saa edun kilpailtuun osaan nähden.
Mitä tutkimuksesta ei löydy
Selin huomauttaa, ettei aineistosta käytännössä löytynyt rahallisia kannustimia, suoraa constituency buildingia tai yritysvastuuretoriikkaa - kaikki klassisia tupakka- ja alkoholiteollisuuden taktiikoita. Selitys on metodologinen: nämä toiminnot tapahtuvat suljettujen ovien takana, eivätkä näy julkisissa lausunnoissa. Niiden todentaminen vaatisi sisäisiä dokumentteja tai haastatteluja.
Mitä tämä tarkoittaa 2027 jälkeen
Selinin loppuarvio on jyrkkä mutta perusteltu. Lisenssijärjestelmään siirtyminen on suuri muutos suomalaisessa pelipolitiikassa, ja pelihaittojen ehkäisy on vaarassa jäädä syrjään. Jos teollisuuden poliittinen valta kasvaa ja haittojen ehkäisy depriorisoidaan, kansanterveydellinen tilanne voi pysyvästi heikentyä.
Käytännössä: lisensoimattoman pelaamisen retoriikka ei katoa lain voimaantulon myötä. Päinvastoin. Kun ensimmäiset lisenssikaudet alkavat 2027, sama argumentti tulee jatkamaan elämäänsä jokaisessa myöhemmässä sääntelykeskustelussa - olipa kyse markkinointirajoituksista, tappiorajoista tai valvontaviranomaisen toimivallasta.
Lähde
Selin, J. (2026). Gambling industry's strategies and discursive frames in the Finnish gambling legislation reform. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/14550725261453262